Uhrin ei auta tulla katumapäälle

Vuodenvaihteen huomattavin poliisitoimintaan vaikuttava lakimuutos on se, että lievät pahoinpitelyt siirtyivät virallisen syytteen alaisiksi, jos uhri on tekijälle läheinen ihminen, alaikäinen tai työnsä takia väkivaltaa kohtaava. Tällä halutaan kiinnittää huomiota erityisesti kotona tapahtuvaan läheisväkivaltaan.

Tähän asti lievistä pahoipitelyistä on seurannut lyöjälle rangaistus vain, jos uhri on sitä vaatinut. Tällöin on puhuttu asianomistajarikoksesta. Nyt uhrilla ei enää ole tätä harkintavaltaa, mikäli poliisi vain tulee väkivallasta tietoiseksi. On helppoa kuvitella, miksi perheen sisäiset pahoinpitely-ilmoitukset on usein vedetty takaisin. On tultu katumapäälle, kun yhteistä arkea on sittenkin päätetty jatkaa perheen nyrkkisankarin kanssa.

Lakimuutoksen on arveltu tuovan poliisin pöydälle 10 000 uutta pahoinpitelyjuttua vuodessa. Samaan aikaan poliisilaitoksilla tiukennetaan resursseja, koska monilla laitoksilla tilinpäätös oli talouden osalta viime vuonna miinusmerkkinen. Ehtiikö kukaan tutkia nätä lievempiä juttuja, kun jonossa on törkeitäkin pahoinpitelyjä?

Poliisi-tv kyseli

Lähdimme selvittämään, miten tiukka rahatilanne mahdollisesti vaikuttaa kuluvana vuonna poliisilaitosten henkilöstöresursseihin. Lähetimme Suomen kaikille 24:lle poliisipäällikölle kyselyn, jonka avulla koetimme saada kuvan, selviävätkö laitokset lisääntyvästä juttumäärästä.

Kaksi kolmasosaa poliisilaitoksista myös vastasi pyydettöön aikaan mennessä. Tässä kyselyn tulokset:
Joka toisella poliisilaitoksella eläköityvien tilalle palkataan uudet poliisit. Tämä tarkoittaa sitä, että noin puolessa laitoksista joudutaan kikkailemaan henkilövähennysvelvoitteiden kanssa ja tulemaan toimeen sillä määrällä poliiseja, joita laitoksille jää.

Kysyimme myös rikostutkinnan päälukua verrattuna viime vuoteen. Useimmat poliisipäälliköistä vakuuttivat, että tutkinta pysyy viime vuoden tasolla, vaikka henkilötyövuosia karsitaankin. Vastanneista neljässä laitoksessa myönnetään tutkijoiden määrän väheneminen. Esimerkiksi Etelä-Savossa rikoksia tutkii tänä vuonna kuusi poliisia viime vuotista vähemmän. Kanta-Hämeessa tutkintaa rokotetaan kymmenellä prosentilla, mikä tarkoittaa seitsemästä-kahdeksaan rikostutkijan vähennystä.

Useat poliisipäälliköt halusivat kiinnittää huomiota siihen, että lievien pahoinpitelyjen määrän kasvu ei työllistä pelkästään rikostutkintaa, vaan myös kenttäpartioita. Monet kotiväkivaltatapauksista kaatuvat nimenomaan kenttäpartioiden niskaan. He ovat ensimmäisinä paikalla ja parhaimmillaan aloittavatkin esitutkinnan heti verekseltään.

Jutut tutkitaan -
kunhan ehditään

Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisihallituksesta on laskenut, että poliisimiehet ja -naiset kyllä riittävät näiden lievienkin pahoinpitelyjen tutkintaan. Hän ei näe, että tilanne tiukkenisi poliisilaitoksilla erityisesti tänä vuonna.

- Suomen poliisi on tehnyt laadukasta työtä rikosten selvitysprosenteilla mitattuna verrattuna muihin maihin haasteellisessa toimintaympäristössä, kiteyttää poliisijohtaja Lardot. Hänen mukaansa lieviin pahoinpitelyihin puuttuminen tuo pintaan piilorikollisuutta ja voi pidemmällä ajalla vähentää törkeämpiä tapauksia.

Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen ei epäile, etteikö lainmuutoksen myötä tulevia lisäjuttuja tuttkittaisi. Ne tutkitaan sitten, kun ehditään. Jäykemmät jutut tutkittaan luonnollissti ensin. Suhosen mielestä laitoksilla täytyy muistaa, ettei lieviä pahoinpitelyjä voi tutkia vasemmalla kädellä. Nekin vaativat poliisilta ammattitaitoa.

Sakko on pois
ruokapöydästä?

Jututimme aineistonkeruuvaiheessa LOVE ry:n (Lapsen oikeus väkivallattomaan elämään) puhenaista Aija Palomäkeä, joka näki lakimuutoksen selkeästi positiivisena signaalina yhteiskunnan suunnalta. Väkivalta on väärin, eikä sitä tule painaa villasella, vaikka tekijä olisikin läheinen ihminen. Sakko on siitä selvä merkki tekijälle.

- On sanottu, että sakko perheenisälle kurjistaa perheen tilannetta entisestään, että se on koko perheen ruokarahoista pois. Itse olen verrannut tilannetta ylinopeussakkoon. Eihän siitäkään kukaan sano, etteikö perheenisälle voisi antaa ylinopeussakkoa. Molemmat sakot ovat tekijälle viesti yhteiskunnalta, pohtii Aija Palomäki LOVE ry:stä.

Lisäresurssia poliisille

Poliisijohtaja Robin Lardot halusi muistuttaa Poliisi-tv:n toimitusta eduskunnasta jossain vaiheessa tulevasta 1,5 miljoonan euron lisämäärärahasta, joka kohdistetaan nimenomaan läheisväkivallan torjuntaan.

Poliisi-tv haluaa puolestaan muistuttaa, että sisäministeriön tammikuussa 2011 päättämä 12 lisäviran tarve ministeriön poliisiosastolle ei tue perusajatusta voimavarojen siirrosta hallinnosta palveluihin. Itse asiassa se voi olla kentältä pois, koska varat uusiin hallintovirkoihin otetaan supistamalla poliisitoimen henkilöstömäärää vastaavalla määrällä.