Väkivallantekijöitä on vain pieni osa nuorista

Uutiset nuorten tekemistä vakavista väkivallanteoista ja jopa henkirikoksista ovat arkipäiväisiä. Tilastojenkin mukaan suurin osa rikoksiin syyllistyvistä on 15 – 30-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia – sama koskee myös rikosten uhreja. Osalla rikokset ovat pelkkää nuoruuden hölmöilyä, mutta osalla rikoskäyttäytyminen jatkuu ja vakavoituu varhaisaikuisuuden aikana. Elääkö Suomen nuoriso nyt väkivaltaisemmassa ja vaarallisemmassa maailmassa kuin ennen?

Tilastot eivät ole koko totuus

Poliisin tilastojen mukaan rikoksia tulee ilmi yhä enemmän. Myös selvitettyjen rikosten määrä on kasvanut. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että väkivalta- tai muitakaan rikoksia tapahtuisi enemmän kuin ennen, vaan rikoksista ilmoitetaan aiempaa herkemmin.

Kattavampi kuva kokonaisrikollisuudesta saadaan muun muassa kyselytutkimuksilla. Tutkimukset osoittavat, että suurin osa Suomen nuorista ei syyllisty väkivaltaan ja valtaosan rikoksista tekee hyvin pieni joukko. Nuorison väkivaltarikollisuus on 10 vuoden aikana ollut laskusuunnassa. Väkivallanteot eivät näytä raaistuneenkaan, vaikka sellainen kuva on voinut syntyä: yksittäisiä raakojakin veritekoja uutisoidaan nykyään näyttävästi ja tarkasti.

-Nuori väkivallantekijä on usein myös väkivallan uhri. Se johtuu pääasiassa nuorison väkivaltarikollisuuden luonteesta, eli se on ennen kaikkea ryhmäkäyttäytymistä. Väkivaltaa koetaan ja tehdään kodin ulkopuolella vapaa-aikana, ryhmissä ja kaveriporukoissa, kertoo tutkija Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulusta.

Voiko väkivaltaa hoitaa?

Aggredi on HelsinkiMission projekti, jossa pyritään auttamaan nuoria, jotka syyllistyvät vakavaan väkivaltaan kodin ulkopuolella. Väkivaltatyöntekijät Olavi Sydänmaanlakka ja Petri Salakka kertovat, että vaikka tekijät ovat hyvin erilaisia, heidän menneisyydestään löytyy usein samankaltaisia tarinoita: rikkinäisiä perheitä, väkivallan kokemuksia jo kotona ja lastensuojelutaustaa.

Suomessa keskusteluun väkivallasta liitetään usein alkoholi. Väkivaltatyöntekijät kuitenkin huomauttavat, etteivät päihteet selitä väkivaltaa, vaikka ne voivatkin osaltaan vähentää itsehillintää. Väkivallan tai päihteidenkäytön takaa löytyvät ne todelliset ongelmat, joihin on puututtava.

-On tärkeää muistaa, ettei ole uhria ilman tekijää. Jos meidän kaikki voimavaramme keskitetään uhrien hoitoon, meillä on loputon suo edessä, ja koko ajan enemmän ja enemmän tekijöitä, Olavi Sydänmaanlakka kertoo.

-Väkivaltaa voidaan vähentää niin, että kohdataan se väkivallan tekijä. Tuosta ovesta ei kävele väkivaltahistoria, vaan siinä kävelee ihminen, toteaa Petri Salakka.

Väkivaltarikollisuuden ehkäisyssä olennaista on nuoren elinympäristö: ne kliseiset rajat ja rakkaus. Tärkeitä ovat myös aikuisten omat asenteet.

-Liian usein ajattelemme, että tietty aggressiivinen käyttäytyminen esimerkiksi lasten kesken kuuluu nuoruuteen. Mikäli me suhtaudumme siihen vähättelevästi, samalla välitämme viestiä, että joku väkivalta on oikeutetumpaa kuin joku toinen, muistuttaa Noora Ellonen.