Vammaisella muita suurempi riski joutua väkivallan kohteeksi

Jukka on kehitysvammainen ja 80-prosenttisesti näkövammainen. Jukka, Jukan tyttöystävä ja tämän veli pahoinpideltiin erittäin törkeällä tavalla viime uudenvuodenaattona. Tapahtumat alkoivat puolenyön aikaan Nokian keskustassa olevalla Korkeemäenkadulla, jossa joukko noin kaksikymmentävuotiaita nuoria oli juhlimassa ja ampumassa raketteja.

- Päivin veli mainitsi nuorille, että siinä on liian vaarallinen paikka ammuskella, ja siitä he sitten kimpaantuivat ja kävivät päälle, kertoo Jukan kummitäti Kaarina Lehtonen.

Tämän jälkeen kolmikko yritti paeta paikalta Nokian valtatien viertä pitkin. Poliisin tietojen mukaan heitä kuitenkin lähti seuraamaan pitkähiuksinen nainen ja joitakin nuoria miehiä. Puolustuskyvyttömät uhrit itse eivät osaa kertoa tapahtumista paljoakaan, mutta vammat puhuvat omaa kieltään.

- Ensinnäkin Jukalle tuli aivoruhjevamma päähän ja se on hyvin todennäköisesti potkimalla tullut. Silmät on ilmeisesti hakattu nyrkillä, sillä Jukalla olivat silmät täysin ummessa ja ympärykset mustina. Lisäksi tuli ruhjeitä ja ruhjevammoja sekä sisäisiä vammoja, Kaarina Lehtonen luettelee.

Vammat pysyviä

Muut kolmikosta pahoinpideltiin suhteellisen lievästi, sen sijaan Jukka sai pysyviä vammoja. Esimerkiksi tasapainoaisti on kärsinyt niin, että käveleminen on vaikeutunut huomattavasti.

Erityisen surkeata koko asiassa on se, että Jukka oli päässyt hyvään itsenäiseen elämään kiinni.
Nyt ennen niin seurallisesta miehestä on tullut sulkeutuneempi ja hän on pitkälti ulkopuolisen avun varassa.

- Jukkahan hoiti itse kaikki raha-asiansa. Hän oli äärettömän hyvä laskemaan ja nyt siitä ei tule mitään, Kaarina Lehtonen huokaa.

Päähän tulleet iskut ovat vaikuttaneet myös Jukan puhekykyyn.

- Ennen tapausta Jukan puhe oli selkeää ja kaikesta sai hyvin selvää. Nyt puhe puuroutuu. Jukka myös herkistyy helposti ja on aggressiivinen. Se johtuu kuulemma aivoruhjeista, Lehtonen sanoo.

Tekijöitä ei tähän mennessä ole saatu kiinni.

- Joitakin poikia on kuulusteltu mutta mitään ei ole saatu selville. Kerran minä toivoinkin sellaista amerikkalaista kuulustelutapaa, jotta sieltä jotain heltiäisi. Joku kuitenkin tietää aivan varmasti asiasta, sillä ei tällainen pysy nuorisoporukoissa salassa.

Muita suurempi riski

Valitettavasti vammaisten riski joutua väkivallan uhriksi on suurempi kuin muilla. Sosiaalityöntekijä Pia Henttonen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:stä on pitkään seurannut kehitysvammaisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

- Yleensä jo se, että vamma näkyy on riski. Kehitysvammaisilla on lisäksi sellainen ongelma, että he eivät huomaa tilanteeseen liittyvää uhkaa, koska ajattelu, muistaminen ja prosessointi on vaikeampaa. He eivät välttämättä ehdi huomaamaan, että jollakin ihmisellä on vihaiset kasvot tai että hän käyttäytyy aggressiivisesti, Henttonen sanoo.

Erityisesti kehitysvammaisten naisten kohdalla ongelmaksi on noussut seksuaalinen pakottaminen ja hyväksikäyttö. Usein vammaiselle väkivaltaa tekevä onkin joku läheinen tai tuttu. Kuitenkin myös riski joutua tuntemattoman pahoinpitelijän uhriksi on kasvanut.

Vammaisuus väkivallan motiivina

Poliisin tietoon tulee vuosittain vain muutamia kymmeniä tapauksia, joissa vammaisuutta epäillään rikoksen motiiviksi. Asiantuntijoiden mukaan määrä on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Jos väkivallan motiivina on vammaisuus, voidaan puhua viharikoksesta.

- Kun vamma näkyy, on helppo joutua viharikoksen uhriksi. Kuka tahansa ulkopuolinen, joka kokee, että hänen oma elämänsä on mennyt jotenkin pieleen saattaa käydä päälle. Yleensä nimitellään, uhkaillaan ja haukutaan vajaamieliseksi, mutta suoranaista väkivaltaakin esiintyy.
Vammainen voi joutua helpommin esimerkiksi raiskatuksi. Takana oleva ajattelu on, että vammaiselle ei ole ihmisarvoa, Henttonen sanoo.

Jukan kummitäti Kaarina Lehtonen ei ymmärrä miten kukaan voi tehdä sellaista kuin Jukalle tehtiin.

- En voi käsittää millainen se ihminen on sisältä, joka tekee tällaisen tempun. En osaa sanoa, onko siinä sitten taustalla jonkinlainen näyttäminen, että minäpäs uskallan tehdä tällaista.

Laki ei tunne viharikosta

Tällä hetkellä esimerkiksi rasistinen motiivi on yksi rikoslain koventamisperuste. Sitä voidaan soveltaa myös tapauksissa, joissa uhri kuuluu tiettyyn uskontokuntaan tai seksuaalivähemmistöön. Sen sijaan vammaisiin kohdistuneita viharikoksia ei laki tunne. Monien asiantuntijoiden mukaan vammaisuuden vuoksi tehdyt pahoinpoinpitelyt pitäisi määritellä laissa viharikoksiksi.

- Jos vammaisuutta on käytetty hyväksi tai se on syynä rikokseen, pitäisi sen siinä tapauksessa olla koventamisperuste, Henttonen sanoo.