Wanted!

Etsintäkuulutettujen ihmisten löytäminen ei ole suomalaisen lainsäädännön ja poliisin resurssipulan puitteissa mikään yksinkertainen homma.

- Kun henkilö on esitutkinnassa ja häntä epäillään törkeästä rikoksesta, on poliisin työkalupakki aika suuri. Henkilön tavoittamiseksi ja rikoksen tutkimiseksi voidaan käyttää moniakin eri työkaluja, kuten puhelinkuuntelua, teknistä tarkkailua ja ääritapauksissa jopa peitetoimintaa, kertoo keskusrikospoliisin rikoskomisario Kaarlo Askola.

Kun tuomio on julistettu ja rikollinen pakoilee sen täyttöönpanoa, jättää palaamatta vankilomalta tai karkaa vankilasta, on tilanne täysin toinen. Lakia säädettäessä on tapahtunut lipsahdus, jonka seurauksena poliisi ei enää tässä tilanteessa voi käyttää mitään pakkokeinoja, vaikka kyseessä olisi kuinka kovan luokan tekijä.

- Käytännössä olemme silloin jokamiehenoikeuksilla, rikoskomisario Askola summaa.
Edellä mainituista tilanteista vankilan välttely tai omin luvin loman pidentäminen eivät ole edes rikoksia ja vankilapaostakin maksimirangaistus on vuosi. Se ei ole riittävän suuri rikos mahdollistaakseen pakkokeinojen käyttämisen.

Esimerkiksi Hollannissa ja Saksassa laki tukee poliisin toimintaa paljon paremmin. Myös tuomion julistamisen jälkeen poliisi voi käyttää rikosnimikkeen suomia pakkokeinoja etsintäkuulutetun tavoittamiseksi.

Etsintäkuulutusten kirjo

Etsintäkuulutuksia antavat monet eri viranomaistahot, kuten rikosseuraamusvirasto, maanpuolustuslaitos ja tuomioistuimet. Valtaosassa kyse on sakkojen muuntorangaistuksista tai haasteista. Pikkutekijöiden aktiiviseen etsimiseen ei resursseja riitä, vaan heidän kiinnijäämisensä on puhdasta sattumankauppaa. Useimmiten henkilö tavoitetaan liikennevalvontaan, muiden rikosten tutkintaan tai rajanylitykseen liittyvien rutiinitarkastusten yhteydessä.

- Vaihtevasti niitä osuu. Ei nyt ihan päivittäin, mutta hyvin usein kuitenkin, kertoo vanhempi konstaapeli Mika Meriläinen Helsingin poliisista. Rajalla kokemukset ovat saman suuntaisia.
- Sellaisia pienempiä tapauksia tulee vastaan viikottain, rajavartija Ville Willman kertoo Helsinki-Vantaan lentokentän passeja tarkistaessaan. Viimeksi iso kala jäi haaviin kesällä.

- Bangkokin koneella saapui mies ja hänellä oli mukanaan seuralaisia. Lipunmyyjää mietitytti miehen tarve ostaa pikaiset jatkolennot käteisellä ja hän ilmoitti epäilyksistään eteenpäin. Selvisi, että mies oli ihmissalakuljettaja ja Ranskan poliisi odotteli häntä vankilaan.

Reissaavat rikolliset

Siinä kuin aasialaiset rikolliset liikkuvat Eurooppaan, pakenee moni meikäläinen etsintäkuulutettu kaukomaille. Silloin vastassa on uusia ongelmia.

- Korruptio on suurempi ongelma kuin moni suomalainen ymmärtää. Meikäläisillä rikollisilla on tietojemme mukaan mahdollisuuksia lahjoa poliisi-, maahantulo- ja vankilaviranomaisia. Etsintäkuulutetut saavat lahjomiltaan henkilöiltä tietoa viranomaistoimista. Jos he jäävät operaation yhteydessä kiinni, heitä tuetaan esimerkiksi antamalla vankilassa yhteydenpitovälineitä käyttöön.

- Myös Euroopan yhdentyminen on tuonut työhömme paljon negatiivista. Sisärajojen valvonnan poistuminen tekee koko unionin alueesta rikollisten kotikentän. Jos henkilöllä on kielitaitoa, kontakteja ja rahaa, voi hän käytännössä operoida EU:n alueella täysin vapaasti, rikoskomisario Kaarlo Askola kertoo nykypäivän haasteista. Hyväksi puoleksi hän laskee sen, että eri maiden poliisien välinen virallinen ja epävirallinen tietojen vaihto on nopeutunut.
- Kun rikolliset verkostoituvat, on poliisin tärkeä tehdä samoin.

Kaikki eivät vedä yhtä köyttä

Korruption ja kankean byrokratian lisäksi rikollisten vankilaan saamista estävät maat, joiden kanssa Suomella ei ole luovutussopimusta. Suomen poliisin etsintäkuuluttama Svetlana Hytti (s.1968) elelee ja pyörittää bisneksiään Pietarissa kuin kuka tahansa.
- Venäjä ei luovuta omia kansalaisiaan. Jos Svetlana Hytti ei tule Suomeen tai jää kiinni jossain EU-alueen ulkorajalla, hän voi omassa maassaan elää täysin vapaasti, Askola kertoo.
Interpolin Wanted -sivustolta (www.interpol.int) löytyy tällä hetkellä Hytin lisäksi kaksi muuta Suomen poliisin kansainvälisesti etsintäkuuluttamaa henkilöä. He ovat Juha-Pekka Mujunen (s.1964) ja Lasse Oksanen (s.1974). Viron poliisin etsimä Arvi Salong (s.1969) saattaa piileskellä Suomessa.

Wanted or not wanted?

- Henkilökohtaisesti haluaisin nähdä Suomen poliisilla etsintäkuulutettujen web-sivuston, sanoo rikoskomisario Kaarlo Askola. Kysymys on herättänyt poliisin sisälläkin eriäviä mielipiteitä ja osa pelkäisi amerikkalaisen palkkionmetsästäjäkulttuurin rantautuvan Suomeen sen seurauksena. Askola selättäisi ongelman silkalla maalaisjärjellä.
- Tutkitaan, millä mailla olisi meidän oloihimme sopivat sivustot. Ei niistä tarvitse tehdä tirkistelysivustoja, vaan apuväline löytää ne vaikeimmin tavoitettavat ja törkeimpiin rikoksiin syyllistyneet henkilöt.

Jos sinulla on vinkki jostain jutussa esiintyvästä etsintäkuulutetusta henkilöstä, ota yhteys lähimpään poliisin.