Ulkolinja: En halunnut lähteä
Yle TV1 to 24.04.2014

Bulgarian ja Turkin rajaseudulla oleva Harmanlin pakolaisleiri on täynnä ihmisiä ja tarinoita. Ihmisiä, sillä leiri on mitoitettu hieman yli tuhannelle ihmiselle, mutta hylätyissä armeijan parakeissa ja pikapikaa pystytetyissä majoitustiloissa asuu lähes 2000 ihmistä. Se on täynnä myös tarinoita, joissa kaikissa yhdistyy yksi, hiljainen toteamus: En olisi halunnut lähteä.

Jamil Naif Barui oli musiikinopettaja, 45-vuotiaana hän ei ollut koskaan hankkinut edes passia. Mutta Syyrian sota tuli liian lähelle. Islamilaiset kurkunleikkaajat levittivät pelkoa, ja hallituksen ja kapinallisten sala-ampujien tulitus tekivät jokaisen ulkonakäynnin hengenvaaralliseksi. Toinen mies kuljeskelee leirillä puhumattomana sylissään muutaman vuoden ikäinen tyttölapsi. Lapsen isä on hänen veljensä, joka ei onnistunut pakenemaan Alepposta. Mies oli juuri kuullut, että hänen veljensä ruumis oli juuri löytynyt. Ilman päätä. Tarinoita sodasta ja pelosta kuulee kaikkialla, missä on Syyriasta tulleita ihmisiä.

Syyrian pakolaisongelma yllätti Bulgarian. Näin sanoo Valentina Nilsen, pakolaisten oikeuksia valvovan Bulgarian Helsinki-komitean asianajaja. Helsinki-komitea yritti varoittaa viranomaisia, kun pakolaisten tulva suuntautui ensin naapurimaihin Libanoniin, Turkkiin ja Jordaniaan. "Ennemmin tai myöhemmin ihmiset haluavat Eurooppaan, ja Bulgaria on reitillä". Poikkeuksetta kukaan Bulgarian vastaanottokeskuksissa oleva ei halua jäädä Bulgariaan. Työtä ei ole, toimeentuloavustukset ovat minimaalisia, ja jos ihmiset saavat luvan, jolla he pääsevät ulos leireiltä, niin vähätkin avustukset loppuvat. Leireillä ja vastaanottokeskuksissa olevat siirtolaiset saavat Bulgarian valtiolta noin 30 euroa kuussa. "Voit kuvitella, mihin se riittää, sanoo Latifa Ali, joka keittelee riisiä vastaanottokeskuksessa. Riisiä viisihenkinen perhe söi myös edellispäivänä. Ja sitä edellisenä.

Latifa on asunut kolme kuukautta ylikansoitetussa entisessä parakkirakennuksessa. Hänen perheensä pakeni Syyriasta, kun kotikortteli joutui kemiallisilla aseilla tehdyn iskun kohteeksi. Latifa pelastui, mutta monet hänen tuttavistaan eivät. Valentina Nilsen toivoo, että muut EU-maat tulisivat enemmän jakamaan Bulgarian taakkaa. Bulgaria on EU:n köyhin jäsenmaa. Nilsenin mielestä ei ole oikein, että se joutuu kantamaan kantokykyynsä nähden liian suuren taakan Syyrian pakolaisten auttamisessa. Taustalla on ns. Dublinin sopimus, jonka mukaan EU:hun tuleva voi anoa turvapaikkaa ainoastaan siinä EU-maassa, johon hän ensimmäisenä saapuu. Siinä annettu päätös koskee koko EU-aluetta. Nilsenin mielestä rikkaammat EU-maat piiloutuvat sopimuksen pykälien taakse ja jättävät Bulgarian oman onnensa nojaan.

Kuluvalle vuodelle EU-maista Suomi ja Ranska ovat luvanneet ottaa vuonna 2014 molemmat 500 Syyrian pakolaista, Saksa 5000. Ruotsiin tuli viime vuonna noin 15 000 pakolaista Syyriasta. Pelkästään Bulgariaan saapui viime vuonna noin 9000 Syyrian pakolaista. Tälle vuodelle odotetaan kaksinkertaista määrää tulijoita. Syyrian naapurimaissa Jordaniassa, Irakissa, Turkissa ja Libanonissa pakolaisia on yli kaksi miljoonaa. YK:n pakolaisjärjestö arvioi, että Syyrian sisäiset pakolaiset mukaan lukien jo noin seitsemän miljoonaa syyrialaista on joutunut lähtemään kodeistaan sodan vuoksi.

Toimittaja Pertti Pesonen
Kuvaaja Antonio Marquez
Tuotanto Yle, 2014. PP/AR