Ulkolinja: Euroopan uusjako
27.03.2014 22.00
Neuvostojohtaja Mihail Gorbatšov puhui vuonna 1989 yhteisestä eurooppalaisesta kodista, jossa vastakkainasettelua lännen ja Neuvostoliiton välillä ei enää olisi. Pian Berliinin muuri kaatui ja kylmän sodan sanottiin loppuneen.
Vuonna 2014 Gorbatšovin puhetta ei juuri enää muistella. Krimillä on venäläissotilaita ja Venäjän aggressio loukkaa räikeästi Ukrainan koskemattomuutta. Nato ja EU varoittavat Venäjää vakavista seurauksista. Länsi ja Venäjä ovat taas vastakkain.
Tapahtumia on edeltänyt vaihe, jossa useat entiset neuvostotasavallat ovat pyrkineet lähentymään poliittisesti EU:ta niin sanotun itäisen kumppanuusohjelman kautta. Venäjälle naapureiden pyrkimys länteen on punainen vaate. Venäjä on painostanut naapureitaan muun muassa vientikielloilla ja sotilaallisella uhalla.
- Me pidämme näitä maita omana etupiirinämme. EU ei asiaa tunnusta, mutta oikeasti sen itäinen kumppanuusohjelma tähtää vain EU:n etupiirin laajentamiseen. Se ei Venäjää miellytä, sanoo Venäjän ulkopolitiikan taustavaikuttajana tunnettu Sergei Karaganov.
Ukrainan osalta Venäjän painostus johti siihen, että silloinen presidentti Viktor Janukovitš hylkäsi EU:n kanssa solmitun assosiaatiosopimuksen marraskuussa 2013 ja hyväksyi Venäjän tarjoaman apupaketin. Kansa raivostui ja tuli kaduille. Kiovan keskustaan ilmestyi pysyvä telttaleiri ja valtavat barrikadit, joita turvallisuusjoukot eivät saaneet murrettua.
Verinen loppunäytös nähtiin helmikuussa kun turvallisuusjoukot ampuvat kymmeniä ihmisiä kuoliaaksi Kiovan keskustassa. Janukovitš tajusi menettäneensä valtansa ja pakeni Venäjälle.
Venäjän ja EU:n suhteet ovat nyt huonommat kuin kertaakaan sitten 80-luvun. Venäjän ja EU:n välissä olevat maat ovat jälleen lännen ja idän etupiiritaistelun kohteina. Onko kylmä sota taas alkamassa ? Ollaanko Eurooppaa taas jakamassa?
Käsikirjoitus ja ohjaus Marko Lönnqvist
Esitysaika
TV1 torstaisin klo 22.00. Uusinta keskiviikon myöhäisillassa.
