Ulkolinja: Julma huhtikuu
29.05.14 TV1 klo 22.00
Ajamme Fikret Bačićin kanssa kapeaa ja kuoppaista tietä pitkin bosnialaisten kylien läpi. Tie päättyy suurelle hiekkakuopalle, maata on kaivettu paljon, vettä on kuopan pohjalla neljä metriä. Viime vuoden lopussa täältä kaivettiin ylös jäänteitä 436 ihmisen ruumiistä. 176 oli säilynyt kokonaisena, lopuista löytyi vain yksittäisiä luita, vaatteita, kenkiä. Fikret Bačić etsii yhä jälkiä vaimostaan, lapsestaan, äidistään, 22 vuotta sen jälkeen kun heidät surmattiin kotitalonsa eteen.
- Joka kerran kun uusi joukkohauta avataan tulen paikalle ja toivon että löytäisin heidät. Haluan haudata heidät
hautausmaalle, että he saavat levätä rauhassa, Fikret Bačić sanoo.
Bosniassa lasketaan olevan 700 joukkohautaa. Sodan aikana rekisteröitiin kadonneiksi 31 000 ihmistä, 23 000 ihmisen jäänteet on löydetty. 8 000 ihmistä etsitään yhä. 1 500 ihmisen jäänteet on pakattu ruumissäkkeihin ja tutkijat etsivät niistä DNA-näytteitä, joita voidaan verrata kadonneita perheenjäseniä etsiviin omaisiin. Arkeologi Dragana Vučetić avaa säkin Tuzlan tutkimuskeskuksen pöydälle ja alkaa sovittaa luita yhteen.
- Joskus omaiset löydetään kuukausien työn jälkeen, joskus siihen menee viisi vuotta. Joskus luut eivät löydä
omaisiaan, koska ei ole DNAta, johon verrata. Koko perhe on kadonnut, hän sanoo.
Ketään ei ole tuomittu Fikret Bačićin perheen surmasta. Ampujista neljä tiedetään varmasti, heidän nimensä on kerrottu viranomaisille. Ruumiit kuljetettiin Ljubijan kaivoksen keltaisella kuorma-autolla, kuljettaja kuoli pari vuotta sitten.
– Oikeuslaitos sylkee meidän kasvoillemme kun syylliset kävelevät vapaana Prijedorin kaduilla, Fikret Bačić sanoo, alistuneesti.
Yksikään tuomioistuin ei ole tuonut oikeutta Tomašićan uhrien omaisille. Haagissa, Hollannissa toimivan entisen Jugoslavian sotarikoksia tutkivan tuomioistuimen presidentti, amerikkalainen Theodore Meron kysyy tuohtuneena:– Onko Suomen oikeuslaitos tuonut oikeutta kaikille?
Haagin tribunaali käsittelee megarikoksia, sellaisia kuin Bosnian serbien johtaja Radovan Karadčić ja kenraali Ratko Mladić. Haagin tuomioistuin lopettaa toimintansa muutaman vuoden kuluttua, mutta megarikosten ohella Bosniassa pitäisi tutkia 2 500 ihmistä rikoksista sodan aikana, sanoo tribunaalin pääsyyttäjä Serge Brammertz.
Joka vuosi huhtikuussa pienen Ahmićin kylän asukkaat kokoontuvat muistotilaisuuteen kylän islamilaiselle hautausmaalle. Huhtikuun 16. vuonna 1993 kroaattiarmeija ja –miliisi surmasivat 116 kyläläistä.
Ahmići oli vain yksi tapaus Bosnian sodanaikaisten joukkomurhien ketjussa, tavallinen tarina, mutta silti poikkeus. Kroaattijoukkoja johtanut kenraali Tihomir Blaškić tuomittiin Haagissa sotarikoksista 45 vuoden vankeuteen. Tuomiota lievennettiin vuona 2004 yhdeksään vuoteen ja samana vuonna kenraali vapautettiin, koska hän ei – Haagin tuomioistuimen mukaan – voinut olla vastuussa kaikista siitä, mitä hänen alaisensa tekivät.
Harvinaista oli myös se, että kenraali Blaškić pyysi anteeksi Ahmićin asukkailta. Ylelle antamassaan haastattelussa kenraali sanoi: - tiedän, että anteeksipyyntöni voi kuulostaa kliseeltä, mutta olen pahoillani, että en pystynyt estämään näitä rikoksia, enkä pystynyt rankaisemaan niitä, jotka surmasivat kyläläiset.
Kyläläiset toivovat vain yhtä asiaa: että kroaattinaapurit kertoisivat, mihin on haudattu ne 30 ihmistä, jotka ovat yhä kateissa joukkomurhan jäljiltä. Että he saisivat rauhan kylän pienellä hautausmaalla.
Kuvaus Ivar Heinmaa, ohjaus Vesa Toijonen.
Esitysaika
TV1 torstaisin klo 22.00. Uusinta keskiviikon myöhäisillassa.
