Ulkolinja: Latvia - säästöluokan mallioppilas
5.9.13 klo 22.00 TV1

Heinäkuussa kilisteltiin maljoja Brysselissä ja Riiassa. Latviasta tuli virallisesti 18. euromaa. Latvia ottaa yhteisvaluutan käyttöön ensi vuoden alussa. Latvian hallitukselle eurojäsenyys on kiitos ja tunnustus kovasta säästökuurista.

Latvia koki rajun talousromahduksen vuonna 2008 ja maa ajautui vararikon partaalle. Latviassa toteutettiin äärimmäisen rajut säästötoimet. Pankkeja kaatui ja työttömyys hyppäsi 5 prosentista yli 20:een. Nyt painajainen on ohi. Latvian talous kasvaa EU-maiden kovinta vauhtia.

Kuldigalaisen Janis Priednieksin perheessä Latvian talousmenestystä ei juhlita. Perheen molemmat vanhemmat ovat työttöminä, ja leivänjatketta haetaan Kuldigan seurakunnan soppakeittiöltä. - Sairastaa ei voi. Lääkkeet ovat kalliita. On paljon asioita, joihin yksinkertaisesti ei ole lainkaan varaa, Priednieks sanoo.

Latvian lapsiköyhyysluku on EU:n suurimpia, ja työttömyyttä ja huonoja palkkoja on ulkomaille paennut kriisin aikana jo yli 100 000 latvialaista. Talouskriisin hinta on ollut kova, eikä taloustilastojen kaunistuminen näy useinkaan tavallisten latvialaisten elämässä.

Nyt alkaneen talousnousun myötä myös Latvian pankkisektori on vilkastunut. Erityisesti ovat aktivoituneet niin sanotut putiikkipankit - pienet yhden konttorin pankit, jotka haalivat tallettajia lähinnä Venäjältä. Ulkomaisten talletusten määrä on jo noin puolet maan talletuskannasta. Monet latvialaispankit ovat nähneet tilaisuutensa erityisesti sen jälkeen, kun venäläiset suurtallettajat pakenivat Kyprokselta.

Saarivaltion esimerkki ei Latviaa huoleta - eikä edes joihinkin itätalletuksiin liittyvä sitkeä rahanpesuepäily. - Poliitikot huolehtivat Latvian menestystarinasta ja kertovat, kuinka Latvia on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista talouksista. He eivät ole kuulleetkaan mistään rahanpesusta, sanoo Re:Baltica -nettilehden päätoimittaja Inga Springe.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Marko Lönnqvist, Yle 2013. ML/AR