- Täällä on liikaa työttömiä. Liikaa vierastyöläisiä ja yliopistoista valmistuneita. Jos lasken palkkavaatimustani, uskon löytäväni työtä. Tässä kuussa on pakko löytää.

Dongguangista Etelä-Kiinasta töitä etsivä it-insinööri Chen Youkang on hakenut töitä kuukausikaupalla ilman tulosta. Maailmanlaajuinen talouskriisi ja kysynnän romahtaminen lännessä on iskenyt rajusti Kiinan vientiteollisuuteen. Kriisin takia Etelä-Kiinan teollisuuskaupungeissa vaeltelee yli 20 miljoonaa pääosin maaseudulta tullutta vierastyöläistä vailla työtä ja toimeentuloa. Samaan aikaan yliopistoista valmistuu miljoonia nuoria, joille ei enää löydy työtä.

Hongkongin kiinalaisen yliopiston professori Willy Lam ennustaa, että nopeasti kasvava työttömyys aiheuttaa pian suuria ongelmia Kiinan hallitukselle. - Jos työttömyyden kasvua ei saada pysäytettyä, on edessä isoja levottomuuksia erityisesti maaseudulla, jonne työttömät kaupungeista joutuvat palamaan, Lam sanoo.

Vientiteollisuuden työttömyysongelmasta huolimatta Kiinan talous voi muihin verrattuna hyvin. Kiina on toteuttanut takavuosien talouspolitiikkansa vastoin läntisiä markkinatalousoppeja: julkinen sektori on suuri ja valtio sääntelee kovalla kädellä kaikkea liiketoimintaa maan hinnasta pankkibisnekseen.
Talouskriisissä sääntelytalous on osoittautunut pelastukseksi: Kiina on välttänyt asunto- ja pankkikuplan. Maa on suurista kansantalouksista ainoa, joka jatkaa edelleen voimakasta kasvua.

Kommunistipuolueen yksinvaltaisesti johtama Kiina on noussut vauhdilla talousmahdiksi. Sillä on maailman suurin valuuttavaranto ja se on myös kriisiin vajonneen Yhdysvaltain suurin luotottaja.
Monet näkevät vahvassa Kiinassa maailmantalouden viimeisen veturin.

Professori Carsten Holz arvioi, että maailmantalous tulee lähivuosina väistämättä kiinalaistumaan muun muassa yritysostojen kautta ja asialla on myös poliittisia seurauksia. Jo nyt länsimaat puuttuvat esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksiin paljon vaisummin kuin ennen kriisiä.