Karjala
Maanantaisin 5.10.2009 alkaen klo 16.30, uusinta pe klo 19.00
Karjalasta nähdään kaksi historiadokumenttia. Ensin esitetään Karjalaa kalevalaisten laulujen maana, seuraavalla viikolla käsitellään aluetta kahden valtakunnan riitojen kohteena.
5.10. Karjala - Kalevalan laulumaa
Matka myyttiseen muinaisuuden maahan, josta Suomelle löydettiin historia ja josta menetyksen myötä tuli satojen tuhansien suomalaisten kaihon kohde.
Kun Suomelle tarvittiin historia, se löydettiin Karjalasta, erityisesti Vienan Karjalasta. Kun sortovuosina tarvittiin identiteetin vahvistusta, lähtivät taiteilijat ja tutkijat suurin joukoin Lönnrotin jalanjäljissä etsimään aitoa ja alkuperäistä suomalaisuutta.
Pari vuosikymmentä myöhemmin syntyi Kannaksen-romantiikka. Kannaksen romantikot eivät kuitenkaan etsineet alkusuomalaisuutta, vaan rappeutuvan bysanttilaisuuden ja pitsihuvilain eksotiikkaa.
Kun Suomen Karjalan väestö viime sotiemme jälkeen joutui jättämään kotinsa, sai Karjala-romantiikka taas uuden sisällön. Menetetyt alueet alkoivat muuntua yleisen Karjala-myytin osaksi. Nyt, kun rajat ovat avautuneet ja matkat niin Vienan Karjalaan kuin siirtokarjalaisten entisille kotiseuduille ovat mahdollisia, elämme uuskarelianismin aikaa.
12.10. Karjala - Kahden riikin riitamaa
Karjalan kannas, Laatokan Karjala, Itä-Karjala, Vienan Karjala, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Tverin Karjala? Nykytutkimuksen mukaan Karjalan historia ei voi olla minkään yhtenäisen aluekokonaisuuden historiaa. Yhtenäisestä Karjalasta voidaan puhua vain arkeologisena löytöalueena.
Niin sanotun kolmannen ristiretken kärjistämät konfliktit johtivat alueen jakautumiseen "idän" ja "lännen" valtapiireihin. Viimeistään keskiajan lopulla poliittisen vallan ote tiukkeni myös rajaseuduista. Vähitellen uskonnollisen jaon merkitys korostui ja valtaraja muuttui myös kulttuurirajaksi.
Tuotanto: YLE Kulttuuri, Ylen avoin yliopisto.