Fritz Lang - ohjaajaesittely
Fritz Lang oli uraltaan pitkäaikaisempia ja merkittävimpiä eurooppalaisia elokuvaohjaajia. Hän löi itsensä kansainväliseen maineeseen jo 1920-luvun alussa ja uransa lopulla hän näytteli Jean-Luc Godardin elokuvassa "Sen täytyi tapahtua", Ranskan uuden aallon kunnianosoituksena Langilta saamilleen vaikutteille. Hän oli myös yksi menestyksekkäimpiä kymmenistä Hollywoodin emigranttiohjaajista.
Friedrich Christian Anton Lang syntyi Wienissä 5.12.1890 ja opiskeli siellä arkkitehtuuria jatkaakseen vanhempiensa toivomuksesta isänsä ammattia. Lang lähti kuitenkin vuonna 1911 omille teilleen opiskelemaan maalaustaidetta Münchenissä ja Pariisissa. Kaukokaipuu veti hänet kiertämään maailmaa Venäjän ja Aasian halki Indonesiaan ja Etelämerelle. Vaelluksillaan hän elätti itseään lähinnä maisemapostikortteja maalaamalla.
Vuonna 1913 Lang palasi Pariisiin ja ensimmäisen maailmansodan syttyessä pakeni sieltä Wieniin palvellakseen Itävallan armeijassa. Hän haavoittui itärintamalla neljästi ja yleni luutnantiksi ennen kotiuttamistaan vuonna 1916.
Pitkänä toipilasaikanaan Lang alkoi sairaalassa laatia elokuvakäsikirjoituksia ja sai niistä useita kaupaksi. Sodan jälkeen Lang meni berliiniläisen elokuvastudion palvelukseen käsikirjoittajana ja pääsi pian vuonna 1919 myös ohjaamaan ensimmäisen elokuvansa.
Lang torjui tarjouksen Tohtori Caligarin kabinetin ohjaamisesta tehdessään seikkailuelokuvaa Hämähäkit, josta tuli valtava taloudellinen menestys. Jatkossa Lang osoitti vahvaa kiinnostusta fantasia-aiheisiin Caligari-vaikutteisesta Väsyneestä kuolemasta Siegfried-legendan eeppiseen tulkintaan ja Metropoliksen kaltaisiin sci-fi-aiheisiin. Langin läheisin yhteistyökumppani oli käsikirjoittaja Thea von Harbou, jonka kanssa hän meni naimisiin vuonna 1924.
Äänielokuvan tultua Lang käänsi katseensa nykypäivään ja saksalaiseen yhteiskuntaan rikoselokuvissa M - kaupunki etsii murhaajaa ja Tohtori Mabusen testamentti, joka oli jatkoa menestyksekkäälle mykkäelokuvalle rikollisjoukkion johtajasta. Ne osoittivat Langin hallitsevan hienosti äänenkäytön osana elokuvakerrontaa mutta niiden verhottu fasismin kritiikki sekä äidin juutalainen tausta ajoivat Langin maanpakoon Ranskan kautta Hollywoodin. Thea von Harbou jäi sen sijaan Saksaan ja otettuaan avioeron hyväksyi Langin torjuman tarjouksen työskennellä natsien propagandakoneistolle.
Hollywoodissa Lang sai työstettäväkseen jopa lännenelokuvia onnistuen niissä viihdyttävästi. Parhaimmillaan hän kahden Hollywoodin vuosikymmenensä aikana oli kuitenkin rikoselokuvissaan kuten Kiihko, Karkuri, Nainen ikkunassa, Punainen katu, Gangsterikuningas ja Huulipunamurhaaja.
Lang oli kuitenkin Saksassa tottunut täydelliseen määräysvaltaan elokuvanteossa ja hänellä oli suuria vaikeuksia sopeutua Hollywoodin kurinalaisempaan studiojärjestelmään. Vihdoin vuonna 1956 riidat ja katkeruus saivat sellaisen kulminaation että Lang lähti Hollywoodista.
Palattuaan Saksaan Lang palasi toisellakin tapaa juurilleen tekemällä muutaman, uransa ensimmäisiä eskapistisia seikkailuelokuvia muistuttavan elokuvan. Hän näytteli itseään Jean-Luc Godardin elokuvassa vuonna 1963 vetäytyen sitten lähes kokonaan näkönsä menettäneenä eläkkeelle Beverly Hillsiin. Hän kuoli siellä 2.8.1976.
Langin elokuvatyylillä on ollut selkeä vaikutus Joseph Loseyn, Anthony Mannin ja Samuel Fullerin kaltaisiin ohjaajiin samoin ranskalaiseen uuteen aaltoon. Hän lähestyi aiheitaan teknisen taituruuden ja älyllisen viileyden kautta, jälkimmäisen mahdollistaessa usein viiltävänkin tehokkaan yhteiskunnallisten teemojen kuvauksen. Hänellä oli myös häikäisevä kuvien rakennustaju usein arkkitehtonisine sommitelmineen.
Lang teki elokuvia alamaailmasta ja rikollisista. Häntä kiinnostivat sekä suuret että pienet rikolliset, maailmanherruutta suunnittelevat mielipuolet siinä missä mielensä vankeina toimivat psykopaatit, prostituoidut ja vakoilijat tai vainon kohteeksi joutuvat viattomat. Heidän maailmaansa hallitsevat kohtalo ja sattuma riippumatta heidän omasta tahdostaan tai suunnitelmistaan. Jopa rakkaus näyttäytyy usein tuhoavana voimana.
1919 Halbblut
1919 Der Herr der Liebe
1919 Die Spinnen I: Der goldene See (Hämähäkit: Kultainen järvi)
1919 Harakiri (Harakiri)
1919 Die Spinnen II: Das Brillantenschiff (Hämähäkit: Orjalaiva)
1919 Das wandernde Bild (Vaeltava kuva)
1920 Vier um die Frau (Kamppailevia sydämiä)
1921 Der müde Tod (Väsynyt kuolema)
1922 Dr. Mabuse, der Spieler I & II (Tri Mabuse, ihmispeto)
1924 Die Nibelungen: Siegfried (Nibelungen 1: Siegfriedin kuolema)
1924 Die Nibelungen: Kriemhilds Rache (Nibelungen 2: Kriemhildin kosto)
1927 Metropolis (Metropolis)
1928 Spione (Vakoilija)
1928 Frau im Mond (Matka kuuhun)
1931 M (M ? kaupunki etsii murhaajaa)
1932 Das Testament des Dr. Mabuse (Tri Mabusen testamentti)
1934 Liliom (Liliom)
1936 Fury (Kiihko)
1937 You Only Live Once (Karkuri)
1938 You and Me (Ehdonalaiseen vapauteen)
1940 The Return of Frank James (Frank Jamesin paluu)
1941 Western Union (He olivat urheita miehiä)
1941 Manhunt (Ihmismetsästys)
1943 Hangmen Also Die (Pyövelitkin kuolevat)
1944 Ministry of Fear (Erään merkin varjossa)
1944 The Woman in the Window (Nainen ikkunassa)
1945 Scarlet Street (Punainen katu)
1946 Cloak and Dagger (Viitta ja tikari)
1946 Secret Beyond the Door (Lukitun oven salaisuus)
1949 House by the River
1950 American Guerrilla in the Philippines (Viidakon sissit)
1952 Rancho Notorious (Villin lännen villikissa)
1952 Clash by Night (Purkaus yössä)
1953 The Blue Gardenia (Sininen gardenia)
1953 The Big Heat (Gangsterikuningas)
1954 Human Desire (Ihmispeto)
1955 Moonfleet (Kätketty aarre)
1956 While the City Sleeps (Huulipunamurhaaja/Kun kaupunki nukkuu)
1956 Beyond the Reasonable Doubt (Sähkötuoli odottaa)
1959 Der Tiger von Eschnapur (Eschnapurin tiikeri)
1959 Das Indische Grabmal (Maharadjan kosto)
1961 Die 1000 Augen des Dr Mabuse (Tri Mabusen 1000 silmää)
