Elokuva/Fiktio

Takaisin

Kansikuvatyttö

(Cover Girl/USA 1944, 103')

Sunnuntaina 21.9.2008 klo 19.00

Kansikuvatyttö on 1940-luvun rakastettavimpia amerikkalaisia musikaaleja. Tähän on useita syitä, kuten Jerome Kernin ja Ira Gershwinin tenhoava musiikki, upeat tanssikohtaukset, Gene Kellyn ja Phil Silversin mainiot pääosasuoritukset ja hellyttävä juoni, mutta ennen kaikkea Hollywoodin ''rakkauden jumalatar'' Rita Hayworth. Yhdellä hymyllä tämä lumoojatar iski itsensä 1940-luvun elokuvayleisön sydämiin ja saman hän tekee helposti vielä nytkin.

Rita Hayworth (1918-1987) oli oikealta nimeltään Margarita Carmen Cansino ja syntyi New Yorkin Brooklynissä. Hänen vanhempansa olivat tanssijoita ja Rita alkoi esiintyä heidän kanssaan jo 6-vuotiaana. Hän debytoi elokuvissa vuonna 1935 ja teki läpimurtonsa Howard Hawksin seikkailuelokuvassa Vain enkeleillä on siivet (1939).

Sotavuosina Rita osoitti tanssitaitonsa useassa musikaalissa, joiden huipentuma oli nyt nähtävä Kansikuvatyttö. Hayworth oli sotavuosien suosituimpia seksisymboleja ja pin-up-tyttöjä mutta tähänkin Rita toi oman glamourinsa - hän oli erityisesti upseerien suosikki siinä kun taas rivimiehet suosivat maanläheisempää Betty Grablea. Life-lehdessä vuonna 1941 julkaistu valokuva antoi Ritalle hänen lisänimensä ''Rakkauden jumalatar''.

Kansikuvatytössä Rita esittää brooklynilaisen yökerhon tanssijaa Rusty Parkeria, joka pääsee muotilehden kanteen ja saa näin tilaisuuden päästä oikeaksi Broadway-tähdeksi. Mutta mitä kuuluisampi hänestä tulee, sitä kauemmas Rusty etääntyy rakastetustaan, yökerhonomistaja Danny McGuiresta.

Tarina ei ole omaperäinen mutta se on harvoin kerrottu yhtä nautittavasti. Rita on tietysti elokuvan suurin valtti, mutta muitakin ansioita siis löytyy. Tanssikohtauksista jäävät mieleen erityisesti Make Way for Tomorrow, Gene Kellyn peilitanssi ja Ritan pehmeän eroottinen pilvinumero. Tanssijana Rita oli erinomainen, mutta kuten yleensä, hänen lauluäänensä on dubattu.

Kansikuvatytön ohjasi Charles Vidor ja kirjoitti Virginia Van Upp, jotka kahta vuotta myöhemmin vastasivat kaikkein kuuluisimmasta Ritan elokuvasta eli Gildasta. Hayworth oli tuolloin suosionsa huipulla, mutta tuo asema luhistui vuosikymmenen lopulla kahdesta syystä.

Ensin aviomies Orson Welles tuhosi Ritan viettelevän mutta puhtaan imagon elokuvassa Nainen Shanghaista (1948) ja myös blondasi punahiuksisen kaunottaren. Sitten uusi myrskyisä avioliitto prinssi Aly Khanin kanssa katkaisi Ritan filmiuran. Vaikka Rita tuon avioliiton jälkeen palasi Hollywoodiin, ei hän enää saavuttanut samanlaista tähtiasemaa vaikka jatkoi filmirooleja aina vuoteen 1972 asti.

Ihmisenä Rita Hayworth oli kaukana filmi-imagostaan, ujo ja syrjäänvetäytyvä nainen, joka kerran kuuluisasti totesi: ''Miehet rakastuvat Gildaan, mutta heräävät minun vierestäni''. Hänen avioliittonsa kariutuivat yksi toisensa jälkeen, ja hän sairasti jo 1960-luvulta lähtien Alzheimerin taudista, joka kuitenkin diagnosoitiin vasta vuonna 1980 ja johon hän lopulta menehtyi.

Lisää Rita Hayworthin elokuvia, joukossa iki-ihana Gilda, nähdään Teeman syysohjelmistossa.

O: Charles Vidor. N: Rita Hayworth, Gene Kelly.

Takaisin