T-klubi
Tiistaisin myöhäisillassa
T-Klubi on keskusteluohjelma, jota vetää historioitsija ja perhokalastaja Jukka Relan-
der. Klubilla vaihtavat ajatuksia eri alojen tutkijat ja mielipidevaikuttajat. T-Klubi on oh-
jelma jossa keskustellaan - kerrankin - rauhassa.
11.01. Ostalgia (Huom! Ei uusintaa)
Vieraina kansanedustaja Heidi Hautala, valokuvaaja Juhani Seppovaara ja historian professori Hannes Saarinen.
Ostalgia on lempeää Itä-Saksan muistelua. Sieltä tuli Nukkumatti ja Leninin hiki -limonadi. Mutta unohdetaanko ostalgiassa itäisen järjestelmän totalitarismi, Stasi ja doping? Voiko arjen ja systeemin erottaa toisistaan? Miksei DDR-krääsän keräilijää tuomita kuten natsi-krääsän keräilijää?
18.01. Underground (Huom! Ei uusintaa)
Vieraina taiteilija M.A. Numminen,Taide-lehden päätoimittaja Arja Elovirta ja populaarikulttuurin tutkija Kimi Kärki.
Seksiä, huumeita, hippejä - vaiko yhteiskuntakriittistä avantgardea? Suomalainen underground oli systeemin vastustamista selittämättömin sanoin: Kaukana väijyy ystäviä.
25.01. Kritiikki
Vieraina kriitikko Suna Vuori, ohjaaja Selma Vilhunen ja päätoimittaja Harry Salmenniemi.
Kriittinen ihminen ei ajattele, että kaikki on huonoa. Positiivinen ajattelee niin, ja siksi positiivinen on kaiken aikaa piristämässä ihmisiä. Kriitikko lopettaisi työnsä, ellei luottaisi taiteentekijöiden voimaan, siihen, että taiteilija kestää arvostelun.
01.02. Dokumentaari
Vieraina elokuvaohjaajat Susanna Helke sekä Kristina Schulgin sekä dokumenttielokuvaohjaaja Pia Andell.
Onko dokumenttien arvostus lisääntynyt Suomessa ja maailmalla? Hassuimmat kotivideot, bigbrotherit ja robinsonit dokumentoivat todellisuutta. Myydäänkö sosiaalipornoa dokumentaarisuudella? Entä millainen on kunnianhimoinen dokumentaari?
08.02. Irkkaus
Vieraina irkkaajat Laura Haimila ja Maija Ikonen sekä viestintäpäällikkö Matti Kari.
Jo yli 400 000 suomalaisnuorta esittelee itseään julkisin kuvin internetin IRC-Galleriassa. Alkuperäinen irkkaaminen oli tekstipohjaista kommunikointia, mutta nettiin laitetuissa valokuvissa ja nettipäiväkirjoissa nuoret paljastavat intiimeimmätkin asiat suurelle näkymättömälle yleisölle. Toisaalta, miksei anonyymeistä faneista saisi iloita? Pitääkö vanhempi sukupolvi nettinuorisoa liiankin hauraana?
15.02. Suosio
Vieraina valtiotieteilijä Markku Koivusalo, kirjallisuudentutkija Tiina Käkelä-Puumala ja opiskelija Olli "Kola-Olli" Hokkanen.
Suosio ohjaa yhä enemmän taloutta, politiikkaa ja kulttuuria. Suosio on vastaansanomatonta: sadat tuhannet ihmiset eivät voi olla väärässä. Kuitenkaan suosion syitä ei tiedetä, eikä suosiota osata ennakoida. Taviksesta voi tulla suosittu. Huonosti menestyvä voi olla kansan suosima. Jopa inhottu voi olla suosikki-inhokki, josta lehdet kirjoittavat päivästä toiseen.
22.02. Kolumnit
Kolumnistivieraina pastori Jaakko Heinimäki ja toimittaja Anne Moilanen sekä Imagen päätoimittaja Mikko Numminen.
Kolumnit lisääntyvät. Tuntuu kuin kaikki olisivat kohta kolumnisteja. Ainakin lukijoille tarjotaan uutisten lisäksi yhä enemmän mielipiteitä. Mikä on kolumnistien tehtävä?
Onko kolumnisti julkkis, viihdyttäjä, joka omalla naamallaan tuo piristyksen uutistulvaan? Vai onko kolumnisti päätoimittajan käsikassara? Ehkä hän on ulkopuolinen kirjoittaja, jolle annetaan vapaus ajatella ja haastaa jopa lehden virallinen linja.
29.02. Muoti
Vieraina desinger Tiia Vanhatapio, stylisti Minttu Vesala ja sosiologi Turo-Kimmo Lehtonen.
Ostamme kaupoista klassisia ajattomia tai kivan kokeilevia, mutta kuitenkin oman maun mukaisia vaatteita. Mistä sitten johtuu, että aina kun aiomme pukeutua juhliin ja avaamme vaatekaapin, meillä ei ole mitään päälle pantavaa?
Muotipelleksi kutsutaan ihmistä, joka orjallisesti seuraa päivittäistä muotia. Mutta yhtä lailla muotipelle on se, joka kiihkeästi vastustaa muotia. Kritiikillään hän tulee sitoneeksi itsensä muotiin. Ehkä muodista selviää vain, jos suhtautuu siihen leikillisesti ja luovasti. Sitä paitsi kukahan on synnyttänyt ne ajattomat ja klassiset vaatteet, ellei juuri muotisuunnittelija.
07.03. Kulttuuriteollisuus
Vieraina mediatutkija Marko Ampuja, säveltäjä Eero Hämeenniemi ja OPM:n neuvotteleva virkamies Paula Tuomikoski.
1940-luvulla saksalaisfilosofi Theodor Adorno kritisoi kaupallista taidetta käsitteellä kulttuuriteollisuus. Hänen kauhuskenaariossaan taideteokset tulevat muuttumaan tavaramuotoisiksi taloudellisten vaihtosuhteiden kohteiksi. Nykyään käsitettä kulttuuriteollisuus käytetään kuitenkin uudessa merkityksessä: kulttuuriteollisuus on hyvä asia! Meni 60 vuotta, ja ääni kellossa muuttui. Miksi?
14.03. Vasemmiston suunta (Huom! Pe klo 15.10)
Jukka Relanderin vieraina päätoimittaja Elina Kervinen,tutkija Mika Ojakangas ja ViNO:n puheenjohtaja Tapio Laakso.
Aiemmin vasemmisto edusti työtä ka työläisiä, jotka asettuivat vastaan. Nykyään pääoma liikkuu tavoittamattomassa finanssiavaruudessa ja työn luonne on muuttunut. Kuinka määritellä toveri ja vihollinen uudessa tilanteessa.
Tiistaina 01.04. Suomikuva
Jukka Relanderin vieraina taiteentutkija Anna-Kaisa Rastenberger, historioitsija Derek Fewster ja suunnittelija Sofia Uitto.
Kuvaa Suomesta luodaan, jotta saataisiin poliittista uskottavuutta, suomalaisyritysten tuotteille kysyntää ja edistettyä matkailua. Kuitenkin suomalaiset suhtautuvat aina kriittisesti maastamme esitettyihin kuviin.
Tiistaina 08.04. Metsä
Jukka Relanderin vieraina kirjallisuudentutkija Jyrki Nummi, filosofi Tere Vadén ja historiantutkija Marja Jalava.
Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt. Pihapiirin rajalta alkaa tuntematon, pelottava ryteikkö. Ken siihen tottuu, haluaa hengittää havun tuoksua ja kävellä menninkäisten kanssa sammalmättäällä. Onko metsä yhä myyttinen ja pyhä?
Tiistaina 15.04. Asuminen
Jukka Relanderin vieraina tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss, sosiologi Turo-Kimmo Lehtonen ja henkilöstöpäällikkö Laura Jännes.
Suomessa on vuosikymmenten ajan puhuttu asumisbuumista. Asuntomessuilla perhe saa oikeutetusti haaveilla. Kuitenkin samalla asuntomessujen koteja myös vieroksutaan. Mitä asuminen on? Oleilua tilassa, jossa tavaroille, miehille ja naisille on omat paikkansa?
Tiistaina 22.04. Mies
Jukka Relanderin vieraina psykologian professori Göte Nyman, valtiotieteen tohtori Martti Puohiniemi ja kirjalija Riikka Pulkkinen.
Mies pelkästään toimii. Selityksiä keksivä urheilusankari ei vakuuta, kunnon perheenisän ei auta kotona valittaa. Miestä on läpi historian palkittu siitä, että hän peittää tunteensa.
Todistajalausuntojen mukaan miehiä on kuitenkin olemassa. Mitä mies haluaa? Voiko miehistä keskustella omaehtoisesti, asettamatta miehiä naisia vastaan? Vaikka medioissa puhutaan alkoholistimiehistä ja vaimonhakkaajista, suurin osa miehistä on tavallisia tallaajia, Urheiluruudun katsojia. Heilläkin on käsityksensä hyvästä elämästä ja arvoista.
Tiistaina 29.04. Psykoanalyysi
Jukka Relanderin vieraina psykoanalyytikot Leena Klockars, Jorma Myllärniemi ja Stig Hägglund.
Kun Freud löysi tiedostamattoman, sanottiin, ettei ihminen ollut enää herra omassa talossaan. Psykoanalysoitavaksi tuleva ihminen saattaa tuntea, että kaiken pitäisi olla kunnossa, mutta silti häntä masentaa. Ihminen toistaa itseään tuskallisesti elin- ja ajattelutavoissa, eikä itse ymmärrä, miksi hän tekee tai reagoi aina samalla tavalla.
Tässä T-klubissa kolme psykoanalyytikkoa kertovat - vapaaasti assosioiden - ammatistaan, näkemyksistään ja psykoanalyysin perustajasta Sigmund Freudista.
Tiistaina 06.05. Vanhemmuus
Jukka Relanderin vieraina antropologi Minna Ruckenstein, säveltäjä Riikka Talvitie ja psykoterapeutti Petteri Sveins.
Voidaanko lapsen huomioimisessa mennä liian pitkälle? Onko työssä itsensä uuvuttanut tai lastenhoidossa uhrautunut huoltaja enää hyvä huoltaja?
Myös lapsi kasvattaa vanhempiaan, koska vanhempien on itsekin elettävä säännöllisemmin, loihdittava iltapalat ja haettava lapsi tarhasta. Ja mikä merkillisintä; yhtäkkiä kuvioissa on pieni tyyppi, joka jatkuvasti kysyy mitä mikäkin asia tarkoittaa.
Tiistaina 13.05. Suurmiehet uusiksi?
Jukka Relanderin vieraina historiantutkija Marja Jalava, kustannustoimittaja Antti Arnkil ja historiantutkija Maria Lähteenmäki.
Joka vuosi isänpäivän lähestyessä kirjakauppojen hyllyt notkuvat elämänkertoja suomalaisista suurmiehistä. Suurmiesmyytti myy. Kuvainkaatajat puolestaan haluavat ärsyttää sankareiden ihailijoita.
Suurmiehistä on tullut viihdettä ja käyttötavaraa medialle. Absurdit kysymykset viuhuvat: Olisiko J. V. Snellman kannattanut euroon siirtymistä? Millainen oli Mannerheimin lounas? Oliko Väinö Linna itse Tuntemattoman sotilaan hahmoista Vanhala? Entä miten Linna pärjäisi globaalin yrityksen johdossa?
90-vuotiaassa Suomessa on ilmeisesti epäisänmaallista ajatella Mannerheimin poliittisia saavutuksia, Linnan tekstejä tai Snellmania filosofiaa. Voiko suurmiehiä enää ajatella oman alansa ammattilaisina?
Tiistaina 20.05. Siirtolaisuus
Jukka Relanderin vieraina Siirtolaisinstituutin tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari, kustannustoimittaja Antti Arnkil ja historioitsija Maria Lähteenmäki.
Suomi on maantieteellinen paikka, josta ihmisvirrat ovat lähteneet ja jonne, ainakin pisaroittain, on myös tultu. 1970-luvulla muutettiin Ruotsiin suurin joukoin. 1990-luvulta alkaen Suomesta on lähtenyt Keski-Eurooppaan koulutettujen työntekijöiden uusi ryhmä, ekspatriaatti. Ennen lähdettiin paremman elintason toivossa; nyt lähtevät ne harvat, joilla on varaa lähteä.
Jos rajat ovat auki, onko muuttajan vahvasta kotiseutuidentiteetistä haittaa? Pitäisikö sulautua vai suunnitella paluumuuttoa? Samojen kysymysten eteen joutuu kolmikielinen Brysseliin muuttanut virkamies ja Suomeen tullut pakolainen.
Tiistaina 27.05. Mistä on pienen Suomen kulttuuri tehty?
Jukka Relanderin vieraina kulttuurihistorian professori Kari Immonen, historioitsija Marja Jalava ja kustannustoimittaja Antti Arnkil.
Snellmanista lähtien Suomen kulttuuria ja ajattelua on kehitetty saksalaisin ideoin. Toisen maailmansodan jälkeen tilanne muuttui. Eräänä aamuna saapui Helsingin Etelärantaan laiva, joka toi Yhdysvalloista valtavan määrän empiiristä yhteiskuntatutkimusta.
Niin kiihkeästi kuin naapurit kiellämmekin, venäläisyydellä ja
ruotsalaisuudella on täytynyt olla vaikutus kulttuuriimme. Pieni Suomi on yrittänyt katsoa Eurooppaan. Jo 1900-luvun alussa kuvataiteilijamme lähtivät Pariisin opiskelemaan ja suomenruotsalaiset runoilijamme olivat modernismin hermolla. Kuitenkin kotimaisissa kulttuurikiistoissa on tapana todeta, että olemme aina olleet taiteen takapajula, emmekä tunne viimeisimpiä taidevirtauksia.
Tiistaina 03.06. Postmodernismi Suomessa
Jukka Relanderin vieraina yhteiskuntapolitiikan professori Risto Heiskala, historioitsija Marja Jalava ja kustannustoimittaja Antti Arnkil.
Postmodernismi julisti asioiden loppumista ja kuolemaa. Kertoja kuoli, romaanihenkilö kuoli, suuret kertomukset ja ideologiat kuolivat. Neuvostoliitto romahti, suomalainen yhtenäiskulttuuri muuttui useiksi alakulttuureiksi. Syntyi paikallisradioita ja lisää tv-kanavia. Kuluttamisesta tuli hyväksyttävää.
Kun postmodernistit alkoivat puhua diskursseista, postmodernismi leimattin nihilismiksi ja anything goes -asenteeksi. Vuonna 1999 maamme valtalehdessä kirjoitettiin, että postmodernismi-debatti voidaan haudata. Näinkö uusi
kulttuurinen suuntaus kuopattiin jo sikiövaiheessa?
"Harva muistaa, että esimerkiksi Rammstein-bändin juuret ovat itäberliiniläisen kerrostalon kellarissa. Satun tietämään talon."
-- kansanedustaja Heidi Hautala T-Klubissa (11.1.)
"Jos ajatellaan muita liikkeitä, kuten hippiaatetta tai punkaaltoa 1970-luvulla, niin kaikki on pystytty kaupallistamaan paitsi underground. Underground on ainoa taidemuoto, josta ei tullut teollista tuotetta."
-- taiteilija M.A. Numminen T-Klubissa (18.1.)
"Tuntuu perusluottamusta horjuuttavalta, jos saa perusteetonta suitsutusta."
-- elokuvaohjaaja Selma Vilhunen T-Klubissa (25.1.)
"Tosi-tv on media-ajan kyyläämisen muoto."
--elokuvaohjaaja Susanna Helke T-Klubissa (1.2.)
"Olen käyttänyt internetiä siitä saakka kun olin kaksitoista. Ikinä en ole joutunut minkään nassesedän kyytiin."
--irkkaaja Laura Haimila, 18 v. (8.2.)
"Kolumni on muodoltaan kirjallisuutta, mutta ei sellaista kirjallisuutta, johon olisi tarkoitusta palata vuosien tai kuukausien päästä."
-- kolumnisti ja pappi Jaakko Heinimäki T-Klubissa (22.2.)
"Oopperasta nauttiminen vaatii, että tuntee sääntöjä. Tuntuu siltä, että myös muotinäytöksistä voi saada jotain irti vain, jos niitä on seurannut 15-vuotiaasta."
--sosiologi Turo-Kimmo Lehtonen T-Klubissa (29.2.)
"Olemmeko me taas luisumassa järjestelmään, jossa kulttuurin täytyy esittää ulospäin hyödyllisyytensä?"
-- tutkija Marko Ampuja T-Klubissa (7.3.)
"Me näemme, kuinka julkista hallintoa on organisoitu 1990-luvulta lähtien OECD:ssä ja Suomessa poliittisilla päätöksillä sillä tavalla, että pakotetaan ihmiset tekemään pätkätöitä ja kilpailemaan keskenään. Työläiset pakotetaan näkemään toisessa suden, jota vastaan täytyy kamppailla. Samalla unohdetaan se, että joku on organisoinut koko tämän mallin."
-- valtiotieteen tutkija Mika Ojakangas (14.3.)
"Karhu on sekä Venäjän että Suomen kansalliseläin. Koivumetsä on yhtä venäläinen symboli kuin suomalainen. Usein ei ajatella, että symbolit saattavat olla jo varattuja, kun maa ottaa ne käyttöönsä."--historiantutkija Derek Fewster (28.3.)
"Kliseet ovat totuuksia, joihin yritetään kyllästyä. Suomalaiset yrittävät kyllästyä siihen, että he asuvat metsässä. Mutta täällä oikeasti asutaan metsässä. Kun lentokoneella tulee Helsinkiin, ei koneesta mitään kaupunkia näy, vaan metsää."-- filosofi Tere Vadén (4.4.)
"Ihmiset elättävät mielikuvaa, että muiden asunnoissa on siistimpää. 'Meille ei voi kutsua, meillä ei ole tarpeeksi siistiä.' Sitten he ratkaisevat asiat siten, että he todella eivät kutsu ketään. Ja privatisaatio etenee."
--Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss (11.4.)
"Siinä mitä sanotaan miesten örinäksi voi olla todella paljon lämpöä ja useita merkityksiä."
--psykologian professori Göte Nyman (18.4.)
"Kun istut kasvokkain toisen ihmisen kanssa, ajattelet koko ajan tahtomattasi, että mitä tuo minusta ajattelee. Sohvan käyttö on fantastinen tapa mahdollistaa se, että ihminen voi kiinnittää huomiota itseensä tai voi olla hiljaa pitkään. Sitä ei usein sosiaalisessa tilanteessa tapahdu."
--psykoanalyytikko Leena Klockars (25.4.)
"Lasten kanssa täytyy toimia kuin mafia, eli tehdä niin hyviä tarjouksia, ettei niistä voi kieltäytyä."
--psykoterapeutikko Petteri Sveins (2.5.)
"Joitain vuosia sitten oli iso yritysfuusio, jonka tiedotustilaisuudessa oli Tuntematon sotilas pöydällä siinä Jaffa-pullojen vieressä. Siitä ei puhuttu, siihen ei viitattu, mutta se oli edustamassa henkeä. Linnasta oli jäljellä Linna-brändi ja tsemppihenki, jolla mennään ulkomaille."
--Antti Arnkil, kustannustoimittaja (9.5.)
"Suomalaisperäiset siirtolaiset pärjäsivät uudella mantereella intiaanien kanssa hyvin. Oli vähän samanlainen luonteenlaatu. Intiaaneilla oli myös sauna, vähän erilainen kuin meillä, mutta kuitenkin. Suomalaiset sopeutuivat, koska heillä oli metsässä ja erämaassa elämisen taito." --Jouni Korkiasaari, Siirtolaisinstituutin tietopalvelupäällikkö (16.5.)
"Jos vuonna 1916 perustetaan dada Zurichissä, niin täällä ilmestyy Leinon Helkavirsien toinen sarja. Toisaalta 20-luvulla koneromantiikka ja futurismi ovat täällä lähestulkoon reaaliajassa käsittelyssä. Voidaan esittää molemmat argumentit: täällä on oltu ajan tasalla ja täysin jäljessä."
--kustannustoimittaja Antti Arnkil (23.5.)
"Keskustelun voi lopettaa sillä, että sanoo vastustajaa postmoderniksi."
--yhteiskuntapolitiikan professori Risto Heiskala (30.5.)