Joustavan perusopetuksen, JOPOn, tavoitteena on varmistaa syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden peruskoulun sujuminen niin, että he saavat päättö-todistuksen ja oppivat ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan. Valtakunnallisesti Joustava perusopetus alkoi 27 paikkakunnalla vuonna 2006.

Vaasassa, Merenkurkun koulussa toimivaa JOPO-ryhmää vetää erityisopettaja Martti Rauhala, ja yksi hänen oppilaistaan ensimmäisessä ryhmässä oli nykyään lukiota käyvä Pentti Karhu.


HÄIRIKÖINTI ALKOI ALA-ASTEELLA

Pentin, 17, koulunkäynti alkoi takkuilla ala-asteen neljännellä luokalla. Keskittymis-vaikeudet ja hankaluudet opettajien kanssa veivät hänet tarkkailuluokalle. Pentti halusi kuitenkin oppia ja käydä koulua, koska se toi jotain järjestystä melko levottomaksi käyneeseen elämään. Pahimmat hölmöilyt Pentti tekikin vapaa-ajalla kaveriporukoissaan.

Pentti harrasti ala-asteikäisenä balettia ja soitti sekä pianoa että viulua. Penttiä kiusattiin harrastustensa vuoksi ja myös sen takia, että hänen isänsä on inkerinsuomalainen ja äiti venäläinen.

Arvostustaan kaverien silmissä Pentti yritti nostaa sillä, että hän näpisteli ja rikkoi paikkoja kaupoissa. Välillä Pentti saattoi häipyä omille teilleen moneksi päiväksi.


HUOSTAANOTTO RAUHOITTI JA JOPO PELASTI

Pentin vanhemmatkin olivat voimattomia tempoilevan poikansa kanssa, joten hänet otettiin lopulta huostaan nuorisokotiin.

Huostaanotto rauhoitti Penttiä, ja jo ensimmäisenä vuonna näpistelyt ja temput loppuivat. Hänelle ehdotettiin yläasteen alussa jopa paluuta yleisopetukseen, mutta se ei kuitenkaan toiminut.

Erityisopettaja Martti oli seurannut Pentin toilailuja jo pidemmän aikaa ja opettanutkin häntä 5. ja 6. luokan tarkkailuluokilla. Martista alkoi tuntua, että Pentille sopisi yläasteella joustavan perusopetuksen kaltainen toiminta, jossa pitää pystyä itsenäiseen työskentelyyn. Hän poimi pojan mukaan alkavaan JOPO-kokeiluun.

Pentti lähti mielellään Martin JOPO-ryhmään, ja nyt jälkeenpäin hänestä tuntuu, että siirtyminen joustavaan opetukseen oli hänen pelastuksensa.

Pentti arvosti, pelkäsi ja kunnioitti Marttia opettajana ja halusi osoittaa tälle, että hänen valintansa oli hyvä ratkaisu. Tarkkailuluokalla Pentti ei ollut kohdannut vastaavaa auktoriteettia.


OPINNOT OMAAN TAHTIIN

JOPOssa oppilaat rakentavat opinto-ohjelmansa itse. Varsinaisia oppitunteja tai välitunteja ei ole. Koulua käydään samoin kuin työntekijät käyvät työpaikoillaan: päivä alkaa aamulla ja loppuu iltapäivällä, ja jokainen hoitaa opintourakkansa omaan tahtiin.

Opetuksesta on vastuussa luokanvalvojan tyyppisesti erityisopettaja, kun taas yleisopetuksessa yläasteella on jokaisella aineella oma opettajansa.

Myös tuntirakennetta on rikottu, jotta keskittyminen onnistuisi. Oppilas voi opiskella esimerkiksi puoli tuntia matematiikkaa ja sitten lepuuttaa aivojaan vaikkapa biljardipöydän ääressä, ei kuitenkaan passiivisesti nuokkuen.

JOPOon kuuluu lisäksi työharjoittelu, jonka kautta oppilas voi ryhtyä hahmottamaan omia tulevaisuuden suunnitelmiaan.

Pentille työharjoittelu toimi käänteisesti. Kenkälaatikoita pinotessaan Pentti tajusi, että senkaltainen työ ei ainakaan sovi hänelle. Samalla heräsivät halut opiskella lisää.


AMMATTIOPISTOSTA LUKIOON

Pentti päätyi päättötodistuksen saatuaan merkonomiopintojen pariin Vaasan ammattiopistoon, mutta vuoden kuluttua hän päätti pyrkiä lukioon.

Pentti haki suomalais-venäläiseen lukioon, jonne hänen todistuksensa arvosanat riittivät, ja lisäpisteitä hän sai muun muassa venäjän kielen taidosta. Musiikki, pianon soittaminen ja kielitaito ovat Pentille tärkeitä, ja niitä hän pystyy kehittämään valitsemassaan lukiossa. Samalla hän sai mahdollisuuden muuttaa asumaan takaisin Helsinkiin siirtyneiden vanhempiensa luo.

Pentti on saamassa ensimmäisenä vuonna noin 30 lukion kurssisuoritusta, mikä tarkoittaa ylioppilaskirjoituksia normaaliin tahtiin kolmen vuoden kuluttua. Motivaatio koulunkäyntiin on kohdallaan, ja pianoakin hän ehtii soittaa lähes joka päivä 4-5 tuntia.

Pentillä on lukiossa myös mukavia uusia kavereita, ja elämä on kaikin puolin mallillaan.


JOPOA TARVITAAN

Joustavan perusopetuksen on Vaasassa suorittanut tähän mennessä 26 oppilasta. Heistä 25 on saanut päättötodistuksen, 18 on jatkanut ammattiopistossa opintojaan ja kolme pyrkinyt ja päässyt lukioon. Tällä hetkellä Martilla on hänen omaa ilmaisuaan käyttäen 14 nuorta sylissään.

Martti lähtee jokaisen oppilaansa kohdalla tavoittelemaan sitä, että tämä saa todistuksen, pääsee toisen asteen opetukseen ja saa lopulta leivän syrjästä ja elämästään kiinni.

Myös vanhemmat perehdytetään ja sitoutetaan tiiviisti JOPO–opetukseen, ja heidän tukeaan haetaan koko opetuksen ajan.

"Joidenkin laskelmien mukaan Suomessa yksi syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnalle noin 27 000 euroa vuodessa, joten siinä mielestä ei ole edes varaa sanoa, että joku olisi toivoton, vaan aina pitää lähteä nuoren kanssa yrittämään."

Pentti on tyytyväinen, että hän pääsi Martin matkaan joustavaan perusopetukseen. Nyt hänellä on paremmat mahdollisuudet toteuttaa haaveensa konservatorioon pääsystä ja tulevaisuudessa siintää konserttipianistin ura.


Toimittaja Hilla Blomberg
Taustatoimittaja Raimo Vakkuri

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Merenkurkun koulun JOPO -sivut

Opetusministeriön tiedotteet joustavasta opetuksesta