Vuosittain noin miljoona suomalaista kärsii erilaisista kiputiloista. Pysyväksi haitaksi kipu jää noin 300 000 suomalaiselle, ja 30 000 heistä on kivun takia työkyvyttömiä.

Hermokivut ovat vaikeita kestää, ja vahva lääkitys sivuvaikutuksineen lisää arjen haastavuutta.

Eivätkä kaikki jatkuvaa kipua jaksa - vuosittain 300 ihmistä tekee jopa itsemurhan kroonisen kivun vuoksi.

Raija Kokkolan, 51, selkäkivut veivät häneltä jalat alta syksyllä 2008. Esko Asujamaa, 62, on sinnitellyt välilevyn pullistumasta alkaneen hermovauriokivun kanssa jo 12 vuotta.


RAIJAN TYÖ VUODEOSASTOLLA OLI RASKASTA SELÄLLE

Raija Kokkolan selkä alkoi oireilla 2000-luvun alussa, kun hän teki vuodeosastolla sairaanhoitajana raskasta vuorotyötä, johon kuului myös potilaiden nostaminen.

Raija päätti oman terveytensä vuoksi vaihtaa kevyempään ammattiin ja lähti mukaan artistikoulutukseen. Lapsetkin olivat tuolloin jo ehtineet aikuisikään ja muuttaneet kotoa pois.

Raija ehti laulaa yhtyeensä kanssa muutamilla keikoilla ja seniorilaulukilpailutkin sujuivat hyvin, kunnes puolivälierissä Raijalta pettivät jalat alta. Hänet vietiin sairaalaan. Siihen kuihtuivat Raijan haaveet laulajan urasta ja uudesta elämästä, sillä pahimmillaan kivut pitivät hänet päiväkausia vuoteessa neljän seinän sisällä.

Raijalle oli tärkeää selvittää kivun syy, mutta sen eteen hänen piti taistella. Raijan kipuja epäiltiin jopa kipupoliklinikalla korvien väliseksi ongelmaksi. Hän piti kuitenkin puolensa ja teki selväksi, että ei kukaan pysty kuvittelemaan itselleen sellaista kipua, joka vie jalat alta.

Keskussairaalassa lääkärit olivat sitä mieltä, että ”luonto jäykistää” Raijan selän eikä sitä tarvitse leikata. Lausunnosta suivaantunut Raija haki toisen mielipiteen yksityiseltä neurologilta, joka piti leikkausta ehdottoman tarpeellisena.

Lopputuloksena tutkimuksista, röntgen- ja magneettikuvistakuvista, lääkärinlausunnoista ja Raijan omasta sinnikkyydestä oli se, että Raijan selkä leikattiin keväällä 2010. Pahimmat hermokivut jäivät leikkauspöydälle, ja nykyään Raija elää lääkityksen tuella uutta kivuttomampaa elämänvaihetta.


ESKON VIIMEINEN NOSTO

Eskolta rusahti selkä maatalouslomittajan työssä hänen nostaessaan huonossa asennossa tilatankkia. Välilevyn pullistumaa hoidettiin ensin useamman kuukauden ajan levolla ja särkylääkkeillä, mutta kivun vain pahentuessa Eskon selkä lopulta leikattiin. Jalan hermoon oli kuitenkin ehtinyt jo muodostua vaurio, jota ei leikkauksella pystytty enää korjaamaan.

Esko eli ensin sairauslomalla ja kuntoutustuella, kunnes hermoratakuvausten perusteella todettiin, ettei hän koskaan parane työelämään. Työelämä vaihtui työkyvyttömyyseläkkeeksi 50-vuotiaana.

Eskoa koetteli kovien kipujen ja työn menetyksen lisäksi myös se, että hänen avioliittonsa päättyi vaimon hakemaan eroon.

Yhteiset harrastukset vaimon kanssa jäivät, kun Eskon selkä ei kestänyt rinkan kantamista Lapin vaelluksilla ja tanssiminenkin oli mahdotonta kipeän jalan kanssa. Myös Eskon kipujen käsittely puhumalla oli pariskunnalle vaikeaa.

Pahimmillaan Esko mietti kipujen ja menetystensä keskellä jopa mielekkyyttä elää enää, mutta keskustelut psykiatrin kanssa auttoivat eteenpäin.


ARKEEN TUKEA

Raijan arki kivun kanssa onnistui pitkälti hänen kolmen lapsensa tuella. Yksinhuoltajana hänellä ei ollut auttavaa puolisoa rinnalla, ja myös toimeentulo nipistyi tukipäätöksiä odotellessa niin tiukalle, että Raijan piti hakea kirkolta ruoka-apua.

Raijan mielestä kipupotilasta ei saisi jättää yksin ja ilman tukea, kuten hänelle liian usein kävi. Toisaalta Raija on syvästi kiitollinen niille läheisille, ystäville ja hoitotiimeille, jotka jaksoivat seistä vaikeina aikoina hänen rinnallaan.

Eskon kohdalla tuet ja eläkepäätökset hoituivat hyvin, koska hän oli saanut selkeän diagnoosin kivulleen ja lausunnon työkyvyttömyydestä. Esko on kuitenkin vertaistukiryhmissä törmännyt moniin, jotka ovat joutuneet taistelemaan sosiaalisten etuuksiensa puolesta pitkään - ja niitäkin, jotka eivät jaksa pitää puoliaan kivun lamaannuttamina.

Esko on vuosien varrella kokeillut monenlaista lääkitystä, yhdessä ja erikseen. Käytännön vinkkinä kokeilujen tueksi hän ehdottaa, että kipupotilas pitäisi tarkkaa kirjaa lääkkeiden haitta- ja päällekkäisvaikutuksista. Muistiinpanojen avulla saatetaan jatkossa estää turhat yritykset ja erehdykset lääkkeiden valinnassa.


PARISUHTEEN KEIKAUTTAJA JA KOKO PERHEEN KIPU

Sopeutumisvalmennusta sekä kipupotilaille itselleen että hänen läheisilleen Raija ja Esko toivoisivat olevan tarjolla enemmän.

Suomen Kipu ry:n jäsenkyselyssä 66 % vastaajista ilmoitti olevansa kivun takia masentunut ja kipupotilaiden puolisoista 25 % kärsi niinikään masennuksesta.

Parisuhteessa kivusta tulee herkästi suhteen kolmas pyörä. Toisaalta voi olla vaikeaa ymmärtää puolison kipua, toisaalta kumppani saattaa myötätunnossaan auttaa liikaa ja heikentää kivusta kärsivän selviytymistä entisestään. Kipuperheissä myös lapset aistivat herkästi ilmapiirin kireyden ja saattavat syyttää jopa itseään vanhempiensa kärsimyksestä.

Kipuun erikoistunutta lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa tarvittaisiin Raijan ja Eskon mielestä Suomessa enemmän, sillä tällä hetkellä kipuun erikoistuneita lääkäreitä on vain yksi 50 000 asukasta kohden.

Kivusta olisi heidän mielestään myös uskallettava keskustella enemmän, sillä muuten kipu käperryttää ihmisen sissänpäin itsensä ympärille ja patoutuneet tunteet ja tuntemukset voivat olla tuhoisia.


HARRASTUKSISTA HELPOTUSTA KIPUUN

Kipupotilas tarvitsee muuta mietittävää. Raijalla oli tapana lähteä perhoskoiransa kanssa kävelylenkille luontoon, kun kipu yritti ottaa yliotetta. Hän opetteli myös kehon ja mielen rentouttamista ja meditointia, jotta hän pystyi elämään kivun kanssa.

Kovat kivut veivät Raijalta lauluhalut ensi alkuun tyystin, mutta nyt hän on jo palannut Lauluset-yhtyeeseen, jossa raikaavat mm. hänelle rakkaat karjalankieliset laulut.

Tulevaisuuden suhteen Raija on toiveikas: "Oloni on selkäleikkauksen jälkeen kohentunut huomattavasti, ja kun kaatumisessa loukkaantunut olkapääkin leikataan kohtapuoliin, niin sitten starttaan taas elämääni avoimin mielin".

Esko on mielestään liian vilkasluonteinen rentoutusharjoituksiin, mutta soittaminen ja laulaminen painavat kivun ajatuksista taka-alalle. Yöllä kivun sietoon auttaa hyvä kirja. Kipu on opettanut Eskolle tässä hetkessä elämistä ja pienistä asioista nauttimisen taitoa.


Toimittaja Hilla Blomberg

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kroonisen kivun ensitieto-opas, Suomen Kipu ry 2010

www.suomenkipu.com