Monikkoperheestä puhutaan silloin, kun perheeseen syntyy kaksi tai useampia lapsia yhtä aikaa. Suomessa syntyy vuosittain kaksoset noin 850 perheeseen ja kolmoset keskimäärin 10 perheeseen. Spontaanisti monikkolapsista syntyy 70-80 % ja keinohedelmöityshoidoilla 20-30 %. Satu Korteniemi ja Anne Merenlahti Oulusta kertovat monikkoperheiden arjen erityispiirteistä ja avun tarpeista.

Satu Korteniemelle tehtiin keinohedelmöityshoito. Alkioiden huonoista ennusteista ja riskiraskaudesta huolimatta Satu synnytti terveet kaksostytöt Ellan ja Oona nelisen vuotta sitten. Tytöt ovat nykyään päiväkodissa samassa ryhmässä ja 6-vuotias isosisko Emma on saman tarhan esikoulussa. Isä Matti on lyhentänyt työpäiviään mattoasentajana, jotta illat perheen kanssa sujuisivat.

Anne Merenlahti taas halusi kymmenen vuoden epäonnistuneiden hedelmöityshoitojen jälkeen yrittää vielä kerran ja vaati siksi kaksi alkiota alulle. Tuloksena oli kaksi poikaa Juho ja Jesse. Pojat syntyivät keskosina ja olivat muutamia viikkoja ensin sairaalahoidossa. Anne sairastui kovien paineiden alla epilepsiaan, mutta se saatiin kuriin lääkityksellä. Nykyään Anne toimii virka-aikaisesti kiinteistösihteerinä ja vie pojat lähellä sijaitsevaan päiväkotiin. Aviomies Vesa tekee aikaista työvuoroa ja hakee pojat päiväkodista. Iltaisin on kotona vilkkaiden poikien toimesta kova hulina ja alkavaa uimakoulua odotetaan kovasti.

Molemmat äidit toimivat aktiivisesti Oulunseudun monikkoperheet ry -yhdistyksessä, Satu puheenjohtajana ja Anne sihteerinä. Äidit tapaavat ahkerasti toisiaan ja vaihtavat arjen kokemuksiaan. Isät saadaan mukaan urheilullisiin yhteistapahtumiin, keilailuun, olympialaisiin ja talvipäiville. Synnytysvalmennuksesta lähtien yhdistykset valmentavat monikkoperheitä kohtaamaan arjen haasteita, esimerkiksi millaiset kaksosvaunut mahtuvat ovista ja miten saa apua lastenhoitoon.

Satu ja Anne kaipaavat kuntiin kotiavustajaa, jonka voisi kutsua pikaisestikin apuun, kun esimerkiksi äidin terveys pettää. Suomen Monikkoperheet ry on myös anonut isyysrahaa ja kotihoidon tukea lapsikohtaisiksi. Isien osallistuminen monikkovauvojensa hoitoon on perheen jaksamisen kannalta tärkeää. Kotihoidon tukeen kuuluva hoitoraha maksetaan kokonaan ainoastaan yhdestä lapsesta ja sisarkorotus on vain noin kolmannes tuesta. Menot ovat kuitenkin monikkoperheissä suuret, kun pitää hankkia lähes kaikkea kaksin kappalein ja usein auto ja asuntokin osoittautuvat liian pieniksi.

Kaksosiaan Anne ja Satu toivoisivat kohdeltavan enemmän yksilöinä eikä parina.

Toimittaja Hilla Blomberg
Taustatoimittaja Saija Sievistö

Suomen monikkoperheet ry