Keskustelua naisjohtajien kanssa heidän uratiestään, taustoistaan ja koulutuksestaan. Vieraina Fazer Amican toimitusjohtaja Teija Andersen ja HRM Partnersin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen.

Toimitusjohtaja Teija Andersenin luotsaamassa Fazer Amicassa on 7500 työntekijää ja liikevaihto pyörii 500 miljoonassa eurossa. Suomen lisäksi Andersenin reviiri kattaa myös muut Pohjoismaat, Viron, Latvian ja uusimpana aluevaltauksena Venäjän. Andersen on nykyään avoliitossa ja hänellä on 14-vuotias lapsi.

TeliaSoneran toimitusjohtajana vuodet 2003-2005 toiminut Anni Vepsäläinen aloitti uransa Sonerassa 1987. Kaksi ja puoli vuotta sitten hän päätti lähteä TeliaSonerasta ja nykyään hän on henkilöstön asiantuntijapalveluihin erikoistuneen HRM Partnersin toimitusjohtaja. Vepsäläinen halusi vaihdoksen myötä lisää aikaa perheelleen, johon kuuluu aviomiehen lisäksi 12- ja 15-vuotiaat lapset.

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan, EVA:n teettämän ja syksyllä 2007 julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaisyritysten toimitusjohtajista ja hallitusten puheenjohtajista alle kymmenesosa on naisia. Toisaalta sama tutkimus osoittaa, että naisjohtoinen yritys on keskimäärin reilun prosenttiyksikön eli käytännössä kymmenisen prosenttia kannattavampi kuin miesjohtoiset yritykset.

Teija Andersen kommentoi tulosta darvinismin hengessä siten, että naisjohtajien tiukempi valikoituminen on johtanut keskimääräistä parempien naisjohtajien pääsyyn johtopaikoille. Monet naiset ovat jo matkallaan huipulle voittaneet ylimääräisiä esteitä. Johtajiksi päätyneet
naiset ovat Andersenin ja Vepsäläisen mukaan olleet motivoituneita, tehneet paljon työtä ja raskaitakin valintoja uransa eteen. Molempien mielestä on hyvä, että naisten johtamien yritysten menestystekijöitä on nyt tutkittu ja suljettu sattumanvaraisuutta pois.

Naisjohtaja –sanasta keskustelijat olivat sitä mieltä, että niin kauan kuin naiset ovat näinkin aliedustettuina yritysten johdossa on ehkä hyvä kiinnittää asiaan huomiota nais –liitteen avulla. Vepsäläinen toivoi, että kymmenen vuoden päästä on jo saavutettu sellainen tasa-arvo johtotehtävissä, että liitteen voi jättää pois.

Molemmat korostivat myös, että epäilyt omista kyvyistä ja itsetunnon puute saattavat vieläkin olla naisille uralla etenemisen este. Siksi he omalta osaltaan haluavat rohkaista ja kannustaa naisia johtotehtäviin. Yritysten hallituksiin he eivät kuitenkaan kiintiöitä kaipaa, vaan toivovat, että naisten kykyjä alettaisiin käyttää tehokkaammin heidän omien kykyjensä ansiosta.

Perhe ja vanhemmuus ovat molempien mielestä naisjohtajille voimavara. Yhä useammat esimiehet ymmärtävät Vepsäläisen mielestä nykyään, että hyvän työntekijän elämään kuuluu muutakin kuin vain työ. Perhe, ystävät ja harrastukset auttavat jaksamaan paineiden alla ja laajentavat yrityselämässä tärkeää yhteistyöverkostoa.

Toimittaja
Hilla Blomberg