Tyypin 1 diabetesta sairastaa tällä hetkellä noin 5000 alle 19-vuotiasta lasta ja nuorta Suomessa. Vuosittain diabetekseen sairastuu maassamme noin 600 lasta ja suhteessa väkilukuun tyypin 1 diabetes on yleisin juuri suomalais-lapsilla. Sairauden aiheuttajaa ei tiedetä.

Diabetes on puhjettuaan pysyvä sairaus. Se jatkuu koko elämän, ja sitä on hoidettava joka päivä. Diabeteksen vaikutuksesta lapsen ja perheen elämään kertovat murrosikäisen tytön äiti Seija Järvikylä Suonenjoelta ja 7-vuotiaan pojan isä Markku Piirtola Helsingistä.

Seijan tyttärellä Justiinalla oireet alkoivat 8-vuotiaana. Tytön virtsaamistarve lisääntyi huomattavasti, ja hänellä oli väsynyt ja huono olo ja koko ajan nälkä ja jano. Markun pojan Rasmuksen diabetes puhkesi alle 3-vuotiaana, ja pojan äiti osasi epäillä sairautta lisääntyneen virtsan ja väsymyksen perusteella.

Rasmuksen perheessä tyypin 1 diabetes toi mukanaan yöheräämiset, tarkat ruoka-ajat, ruoan laadun tarkkailun ja jatkuvan huolen pojan jaksamisesta. Vanhemmat pyrkivät seuraamaan verensokeria mahdollisimman usein sormenpäästä mittaamalla, ja silti arvojen heittelehtiminen aiheutti vaikeuksia säätää insuliinin määrää oikeaksi. Rasmuksen elämää helpotti huomattavasti viime vuonna hankittu verensokerin seurantalaite, joka on muutamissa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa vasta koekäytössä.

Justiina opetteli 8-vuotiaana heti itse insuliinin pistämisen. Hänellä oli 12-vuotiaana jonkin aikaa käytössä myös insuliinipumppu, ja laitteen avulla insuliinia oli helpompi annostella tarpeen mukaan. Justiina halusi kuitenkin luopua laitteesta, koska kiinnityslaastari ärsytti ihoa ja laite tuntui rajoittavan tytön elämää. Äidin mukaan insuliinin pistämiset ovat viime aikoina olleet tyttärellä liian summittaisia - verensokerin laskut ja nousut tekevät elämästä kuin autolla ajoa ilman valoja totesi Justiinan lääkärikin.

Murrosiässä diabeetikkojen hoitotasapaino usein heikkenee, koska insuliiniherkkyys laskee hormonitoiminnan, kasvun ja sukupuolisen kehityksen vuoksi. Myös mielialan vaihtelutkin voivat heilautella veren sokeriarvoja päivittäin. Lisäksi murrosikään liittyvät vastahanka ja itsenäistymisen tarve saattavat aiheuttaa välinpitämättömyyttä verensokerin mittaamisessa ja insuliinin pistämisessä. Jos verensokerit ovat jatkuvasti koholla insuliinin puutteesta johtuen, lapselle voi tulla ketoasidoosi eli happomyrkytys, joka vaatii välitöntä sairaalahoitoa.

Murrosikään liittyvät alkoholikokeilut voivat olla kohtalokkaita diabeetikolle. Siksi kaveripiirin olisi hyvä tietää, mitä pitää tehdä, jos diabetesta sairastavalle tulee huono olo tai hänen luullaan "sammuneen". Parasta olisi silloin hälyttää heti apua eikä peitellä tapahtunutta ja suojella kokeilijaa aikuisilta auttajilta.

Mitä useampi lähiympäristössä ja koulussa tietää lapsen diabeteksesta sen parempi, toteavat molemmat vanhemmat. Turhat pelot kannattaa karsia pois, jotta lapsi voisi seurustella normaalisti ystäviensä kanssa. Rasmus lähetetään esimerkiksi kavereiden syntymäpäiväjuhliin kevytlimonadipullo mukanaan ja vanhempia opastetaan, että Rasmus saa syödä kaikkea, kunhan hän ei ihan kaksin käsin ota karkkia.


toimittaja Hilla Blomberg
taustatoimittaja Raimo Vakkuri

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätietoja lapsen diabeteksesta löytyy Diabetesliiton sivuilta osoitteesta: www.diabetes.fi