Suomessa elää arviolta noin 30 000 ihmistä, jolla on kehitys-vamma. Kehitysvammalla tarkoitetaan vammaa ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Syyt sen muodostumiseen saattavat olla moninaiset.

Usein kehitysvamma ilmenee siten, että kehitysvammaisen on vaikea sisäistää ja ymmärtää abstrakteja käsitteitä ja asioita. Kehitysvamma ei kuitenkaan estä oppimista tai uusien asioiden omaksumista – se on vain hitaampaa.

Arviolta kolme tuhatta kehitysvammaista voisi ja haluaisi työllistyä välittömästi, mutta vain noin 200-300 on saanut työpaikan avoimilta työmarkkinoilta. Tamperelaiset Matias Mäkinen ja Tiina Valkama kertovat Aamusydämellä-ohjelmassa, mitä työpaikan saaminen voi merkitä.

Matias Mäkinen työskentelee kolmatta vuotta tampelaisessa Kokkipoika-lounasravintolassa. Matias viihtyy hyvin keittiötyössä, ja hän on osoittautunut tehokkaaksi ja pidetyksi työntekijäksi. Matias on valittu kerran myös vuoden työntekijäksi.

Tiina Valkama aloitti syksyllä työt Tampere-talossa, jossa hän on osallistunut hyvinkin erilaisten työtehtävien toteuttamiseen. Työtehtäviin kuuluu mm. asiakaspalvelu- ja postitustehtäviä. Kuten Matias myös Tiina viihtyy työpaikallaan loistavasti ja kehuu vuolaasti työtovereitaan.

Sekä Tiinalla että Matiaksella on kokemusta myös niin sanotusta avotyöstä: kysymys on sosiaalihuollon palvelumuodosta, jossa työntekijä ei ole työsuhteessa työnantajaan eikä hän saa työstään palkkaa. Työstä maksetaan ainoastaan työosuusrahaa, joka on noin 5 euroa päivässä. Alun perin siivousalalle kouluttautunut Tiina on työskennellyt siivouksen lisäksi useita vuosia mm. päiväkodeissa. Myös Matiaksella, joka on kouluttautunut taloudenhoitoalalle, on usean vuoden työkokemus päiväkodista.

Nyt 37-vuotias Tiina ja 32-vuotias Matias ovat tuetun työllistämisen piirissä. Työntekijä tekee silloin työsopimuksen työnantajan kanssa ja saa työstään normaalia palkkatuloa. Kummankin työllistymistä on helpottanut työhönvalmentaja, joka on auttanut niin työpaikan kuin oikeiden työtehtävienkin löytämisessä. Työhönvalmentaja myös auttaa alkuun uudessa työpaikassa, jossa työtehtävät eivät vielä ole tuttuja.

Koska kehitysvammaiset ovat oikeutettuja saamaan työkyvyttömyyseläkettä, heidän työaikansa on rajoitettu. Sekä Tiina ja Matias toivoisivat joustavampaa järjestelmää, jossa he voisivat omien kykyjensä ja jaksamisensa mitalla tehdä myös pidempiä työpäiviä. Matiaksella on yleensä tapana saapua työpaikalle jo reilusti ennen virallisen työajan alkua.

Oikea työpaikka ei merkitse pelkästään rahaa, joka toki on tärkeää, vaan myös osallisuutta työyhteisöissä. Kysymys on tasa-arvosta - koulutetut ammattilaiset pääsevät tekemään osaamistaan vastaavia töitä.

Tiina ja Matias asuvat kumpikin itsenäisesti. Arkea rytmittävät työt ja harrastukset: Tiina ulkoilee paljon koiransa kanssa, Matias taas nauttii suomalaisesta musiikista ja käy usein tanssimassa. Tiina on kihloissa, ja Matiaksellakin on vakituinen tyttöystävä. Kummatkin ovat elämäänsä hyvin tyytyväisiä.

Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksellä kerätään varoja kehitysvammaisten työllistymisen tukemiseen. Presidentti Tarja Halonen sanoi yhteisvastuukeräyksen avauspuheessaan, että työkyky voi olla sataprosenttinen, kunhan oikea työ ja tekijä kohtaavat.

Sekä Matiakselle että Tiinalle työ on elämän tärkeimpiä asioita. He toivovat, että yhä useampi kehitysvammainen löytäisi itselleen sopivan työpaikan. Motivoituneita työntekijöitä löytyy, nyt tarvitaan lisää rohkeita työnantajia. Tiina ja Matias toivovat, että heidän esimerkkinsä innostaisi työntekijöitä palkkaamaan kehitysvammaisia.


Toimittaja Kimmo Saares
Taustatoimittaja Linda Lappalainen

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Yhteisvastuukeräys
Kehitysvammaisten tukiliitto