Suomen vankiloissa sovittaa rikoksiaan noin 3700 ihmistä. Lähes kaikilla heistä on myös lapsia, puolisoita tai muita omaisia, joille läheisen vankeus on raskas asia.

Vankien tukena vankila-aikana ja siviiliin saattamisessa toimii viranomaisten ohella vapaa-ehtoistyötä tekeviä järjestöjä ja yhdistyksiä. Vieraina tavataan Vankien Omaiset –tukiyhdistyksen perustanut Marja Vilkama-Latvala ja Kris-järjestön Suomen keskusliiton puheenjohtaja Matti Kid Hytönen.

Molemmilla on omakohtaisia kokemuksia vankilasta: Marjan poika tuomittiin elinkautiseen henkirikoksesta, Matin päihteistä aiheutunut rikos- ja vankilakierre alkoi 19-vuotiaana ja kesti parikymmentä vuotta. Matti pitää omia vankilakokemuksiaan huomattavana voimavarana - sen turvin hän pystyy puhumaan samaa kieltä autettavan kanssa. Marjakin on huomannut työssään, että omaisten on helpompi purkaa ahdistusta saman kohtalon kokeneelle.

Kris–järjestö on toiminut Suomessa viisi vuotta. Järjestö perustettiin Ruotsissa vuonna 1997, ja nyt toimintaa on nyt seitsemässä maassa. Jäsenillä on rikollinen tai päihdeongelmainen menneisyys: vaikka päihteettömyys, rehellisyys, toveruus ja yhteisvastuullisuus sitovat järjestön jäseniä nykyisessä toiminnassa, menneisyys auttaa heitä ymmärtämään ja auttamaan vankilasta vapautuvia. Suomessa jäseniä on noin viisisataa. Vapaaehtoista auttamistyötä tekee 35 - 40 henkilöä eri puolilla Suomea. Viranomaisten hyväksyntä toiminnalle on tärkeää, vaikka luottamusta ei ole aina ollut helppo saavuttaa.

Yhteistyötä viranomaisten kanssa tekee myös Vankien Omaiset ry, jonka perusti kahdeksan vangin omaista vuonna 2005. Jäseniä on nykyään noin 60 ja toiminta on verkkopalvelun ja tukipuhelimen kautta valtakunnallista. Tukiyhdistyksiä on kolmella paikkakunnalla - Jyväskylässä, Helsingissä ja Kouvolassa.

Oman lapsen tekemä rikos ja pitkä vankeusrangaistus olivat Marjalle kova järkytys. Selviytymiskeinokseen hän kuitenkin valitsi avoimuuden ja antoi samalla omaisten tuskalle kasvot. Sukulaiset ja tuttavat voivat tällaisissa tilanteissa hylätä ja kyläkin jättää kärsivän omaisen yksin, ja siksi tukea tarvitaan. Marja ja hänen perheensä tekivät vankilaan joutuneelle omaiselleen heti selväksi, että rikoksen he tuomitsevat, mutta hän on edelleen heille rakas perheenjäsen.

Myös Matti on avoimella linjalla - hän ei ole koskaan peitellyt rikollista taustaansa. Oma rikoskierre päättyi lopulta vahvaan tahtoon raitistua ja saada elämään muutakin sisältöä kuin päihteiden hankkiminen ja niiden käyttäminen. Läheisen ihmissuhteen löytyminen oli myös ratkaiseva käänne. "Olisipa minullekin jo vankilassa ollessani joku läheisistäni kertonut välittävänsä minusta", Matti totesi omasta kohtalostaan omaistensa hylkäämänä.

Vankiäitien ja –isien lasten asema huolestuttaa kovasti Marjaa. Lapsille on hänen mielestään kerrottava rehellisesti mutta iän mukainen ymmärrys huomioon ottaen, missä isä tai äiti on ja miksi. Lasten yhteydenpitoa vankilassa olevaan vanhempaan pitäisi tukea jo heti vankeuden alusta lähtien eikä vasta vapauden häämöttäessä. Perheleirit, isä-lapsi-ryhmät, muurin yli tapahtuva perheneuvonta sekä parisuhteen tukeminen ovat tärkeitä tehtäviä, sillä niiden avulla vahvistetaan vangin tietä vapauteen ja ehkäistään rikosten uusimista.

Uusi 1.10.2006 voimaan tullut vankeuslakikin edellyttää tukea vankien sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä. Jo rangaistussuunnitelmaa tehtäessä käydään läpi mm. kuntoutuksen tarve. Marja kaipaisi vankiloille lisää varoja toteuttaa lain henkeä. Toistaiseksi ainoastaan yhdessä vankilassa on erillinen perheasioiden hoitaja.

Tukea toiminnalleen kaipaa myös Kris ry. Vapaaehtoiset auttajat tarvitsevat esimerkiksi matka-avustuksia, jotta he pääsevät vankia vastaan portille ja pystyvät kulkemaan mukana ensimmäiset vaikeat hetket vapaudessa. "Kun vanki saa tukihenkilön avustuksella hyvän alun elämälleen vapaudessa ja välttyy uudelta rikokselta, säästyy yhteiskunnalta paljon rahaa", toteaa Matti.

Matin mielestä valvottu koevapaus on tärkeä oivallus porrastetussa vapautumisessa. Muuten kynnys vankilan ja vapauden välillä on liian suuri - vaarana on, että vanki joutuu vankilasta aivan tyhjän päälle ilman kiinnekohtia normaaliin siviilielämään.


toimittaja Hilla Blomberg

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kris ry:n sivuille

Vankien Omaiset VAO ry:n sivuille