Uusperheen arjen sujumisesta isän ja isäpuolen kannalta kertovat Jari Frantsi Kurikasta ja Marko Pienimäki Vaasasta. Molemmilla on kokemusta sekä isänä että isäpuolena olemisesta. Jari Frantsi on toiminut yhdessä vaimonsa Ninan kanssa myös vertaisryhmien vetäjänä Suomen Uusperheellisten liiton järjestämillä tukileireillä.

Isäpuoli-sanasta Jari ei pidä ollenkaan, vaan toivoo, että häntä kutsuttaisiin joko Jariksi tai isäksi. Marko taas kokee, että on kunnia-asia olla myös isäpuoli, vaikka sitä nimitystä ei hänestä perheessä käytetäkään.

Jari Frantsin(41 v.) uusperheeseen kuuluu vaimo ja yhdeksän lasta. Kuudelle lapselle hän on isäpuoli, kaksi lasta hänellä on edellisestä liitostaan ja lisäksi heillä on yksi yhteinen lapsi. Nuorin "iltatähti" on 3,5-vuotias tyttö, vanhimmat lapsista eli 20- ja 17-vuotiaat tytöt ovat jo muuttaneet pois kotoa. Jarin omat 16- ja 13-vuotiaat pojat asuvat äitinsä luona toisella paikkakunnalla, ja heillä on ollut isäpuoli jo lähes kymmenen vuotta. Vaimon lapsista kotona asuvat vielä 11- ja 14-vuotiaat pojat ja 9- ja 15-vuotiaat tytöt. He ovat joka toinen viikonloppu isänsä luona.

Marko tapasi 23-vuotiaana kahden lapsen äidin, Leenan. Leenan poika oli parin tutustuessa 8-vuotias ja tytär 3-vuotias. Pari avioitui kuuden vuoden seurustelun jälkeen, ja silloin Markosta tuli virallisesti isäpuoli. Pariskunnan yhteiset pojat ovat nyt 10 ja 9 vuotta vanhoja, ja Marko tuntee olevansa tasapuolinen isä kaikille.

Markon isäpuoleksi ryhtymistä helpotti se, että pöytä oli hänen mielestään putsattu edellisen liiton jäljiltä. Marko tutustui Leenan lapsiin tiiviisti heti alkuvaiheessa, kun uusperhe lähti yhteiselle kahden viikon asuntovaunuretkelle. Yhteiset vapaa-ajan vietot ovat olleet tärkeitä myöhemminkin. Nykyään perhe tekee tiimityötä laajemmassa piirissä, koska Leenan molemmilla lapsilla on jo omat vuoden ikäiset lapset. Nyt isovanhemmat, 39-vuotias Marko ja Leena (44 v.), osallistuvat aktiivisesti mm. lastenhoitoon ja talonrakennuspuuhiin.

Jari ei ollut mielestään mustasukkainen, kun omien poikien elämään ilmestyi uusi isäpuoli. Myöhemmin poikien kanssa keskusteltuaan Jari on kuitenkin ymmärtänyt kuinka kova paikka äidin ja isän eron hyväksyminen oli ollut nuoremmalle pojalle. Kasvatusasioissa Jari tuntee olevansa tiukempi kuin poikien isäpuoli, ja sen hän on välillä tehnyt tiettäväksi myös entiselle puolisolleen.

Jarin tuloa uusperheeseen kaikki eivät ole vieläkään hyväksyneet, mutta lapset ovat ottaneet hänet hyvin vastaan. Tytöt sopeutuivat Jarin mielestä muutokseen nopeammin, pojilla tutustumiseen ja hyväksymiseen kului pidempi aika. Helmi-tytön syntymä on lisännyt entisestään perheen yhteishenkeä. Jarin ja Ninan lapsista on tullut toistensa parhaita kavereita, ja he haluavat järjestää viikonlopputapaamisensa aina niin, että kaikki ovat yhtä aikaa paikalla.

Marko ei ole hakenut uusperheensä asioiden järjestämisessä ulkopuolista apua, mutta jakaa mielellään kokemuksiaan muiden kanssa. Markon mielestä puhuminen ja "heinäntekojärjen käyttäminen" auttavat selviytymään arjesta.

Jarille uusperheiden vertaisryhmätoiminta on antanut paljon eväitä omaankin elämään. Leireillä lapsille on järjestetty paljon tekemistä, joka on antanut mahdollisuuden aikuisten keskinäiseen keskusteluun ja omankin suhteen hoitamiseen. "Kun parisuhde toimii, toimii uusperhekin, vaikka jatkuvaa työtä se vaatii", toteaa Jari.


toimittaja Hilla Blomberg
taustatoimittaja Raimo Vakkuri

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Suomen Uusperheellisten liiton sivut