|
10.10.2000 Osa lääketutkimuksista jää pimentoon Suomessa osallistuu vuosittain noin 40 000 ihmistä lääketeollisuuden ja yliopistojen järjestämiin lääketutkimuksiin. Lääketeollisuuden mukaan kokeisiin käytetään vuodessa reippaat 700 miljoonaa markkaa. Lääkelaitokselle ilmoitetaan vuosittan noin 300 ihmisiin kohdistuvaa lääketutkimusta. Lääketehtaat haluavat usein pitää kaupallisista syistä tulokset salassa. Lisäksi yritykset laiminlyövät usein velvollisuutensa : takavuosina jopa kaksi kolmesta tutkimuksesta jäi raportoimatta kokeita valvovalle Lääkelaitokselle. Julkisuuden ansiosta tilanne on parantunut ja tahti viime keväästä kohentunut. Voisin sanoa, että lääketeollisuus raportoi 75 prosenttia tutkimuksista meille, kertoo Lääkelaitoksen ylilääkäri Ali Bardy. Mutta vaikka lääkeyritykset raportoisivatkin tutkimuksensa Lääkelaitokselle, suuri osa tutkimuksesta julistetaan liikesalaisuuksiksi - varsinkin epäonnistuneet tai keskeytyneet lääkekokeet jäävät julkaisematta. Yksi suuri haitta raportoimatta jääneistä tutkimuksista on siinä, että keskeytyneet kokeet saatetaan aloittaa uuden koeryhmän kanssa uudestaan. Tällaisissa tapauksissa potilaaat voivat joutua kokemaan haitalliset sivuvaikutukset uudestaan turhan takia, Ali Bardy kertoo. Helsingin julistus suojelee koehenkilöitä Viime viikolla julkaistu Maailman lääkäriliiton uusittu eettinen ohje eli Helsingin julistus tuo avoimuutta lääketieteellisten tutkimukten rahoitusteen. Tutkimusta valvovalle eettiselle toimikunnalle sekä kokeeseen osallituville potilaille pitää kertoa tutkimuksen maksaja. Helsingin julistuksen tarkoitus on suojella erityisesti kokeisiin osallistuvia henkilöitä. Siinä korostetaan tiedonsaantia. Koehenkilöille, lääkäreille tai tutkimustuloksia lukeville henkilöille merkitsee paljon myös se, sponsoroiko tutkimusta tupakkateollisuus, kansanterveyslaitos vai yliopisto. Kaupalliset syyt salauksen perustana Hyvin suuri osa lääketutkimuksista tehdään verovaroin ylläpidetyissä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Myös valtaosa tutkijoista nauttii valtion tai kunnan maksamaa palkkaa. Silti lääketehtaat pystyvät estämään tutkijoita kertomasta kokeiden tuloksista. Lääketehtaiden perusselitys salailuun on se, että julkaisemalla tiedot kilpailija voi käyttää tutkimustuloksia hyväkseen kehittäessään alkuperäislääkkeelle rinnakkaisvalmistetta. Suomessa salausaika on yleensä kuusi - joskus jopa kymmenen vuotta. toimittaja
|
