|
12.9.2000
Insuliinia syöttävä pumppu keksittiin jo 30-luvulla. Silloin pumput olivat painavia ja hankalia käyttää. Tällä hetkellä pumppu on enää pienen kännykän kokoinen. Samalla kun koko on pienentynyt, myös käyttäjäkunta on laajentunut. Mukana esimerkiksi taskussa kulkeva insuliinipumppu syöttää letkun ja katedrin kautta elimistöön sen verran insuliinia kuin on säädetty. Katedrin paikkaa vaihdetaan muutaman päivän välein. Suomessa insuliinipumppua käyttää vajaat 600 ihmistä. -Eniten hyötyä pumpusta on sellaisille diabeetikoille, joiden sokeritasapaino ei ole hyvä. Jos lukemat liikkuvat ylhäältä alas, niin silloin pumppu tasoittaa niitä parhaiten, kertoo lasten diabeteslääkäri Marja-Terttu Saha Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Minna Ollikan tytär Ida sairastui diabetekseen 10-kuukautisena puolitoista vuotta sitten. Koska Idan sokerit vaihtelivat hyvin matalista hyvin korkeisiin, perhe päätti kokeilla pumppua. -Sen käyttö ei ole vaikeaa, mutta vähän monimutkaista se on. Insuliinin riittävyyttä täytyy ennakoida ja pumpun käsittely vaatii tottumusta, selittää Ollikka, joka vietti Idan kanssa sairaalassa viikon opetellen pumpun käyttöä. -Ensimmäinen kynnys pumpun käyttöön onkin juuri sen vaatima tekniikka. Mutta todellisuudessa pumppu ei vaadi teknistä tietämystä kuin hitusen. Samat ihmiset, jotka osaavat käyttää kännykkää ja tietokoneita, osaavat kyllä käyttää insuliinipumppuakin, rohkaisee Marja-Terttu Saha. Diabetesta sairastaa vajaat 200 000 suomalaista. Lasten diabetes on meillä yleisempää kuin missään muualla: joka päivä sairastuu vähintään yksi lapsi. Insuliinipumpun yleistymistä on hidastanut sen kalleus: pumpun käyttö tulee sairaanhoitopiireille noin kolme kertaa pistoshoitoa kalliimmaksi. Säästäminen on tosin näennäistä. -Hintoja on vaikea vertailla, sillä pistoshoito voi tulla hyvinkin kalliiksi, jos sokeriarvoja ei saada kuriin. Silloin diabeetikolle voi tulla usein kalliita sairaspäiviä. Siksi pumppu- ja pistoshoito ovat vaikeasti verrattavissa, muistuttaa Saha. Pikku-Idalle pumppu on taannut rauhallisemman elämän. -Enää sokerit eivät vaivu alas, niin että Ida jo kouristelee insuliinishokin takia. Ja yötkin meillä nukutaan ihan sikeästi tasaisilla sokeriarvoilla, kertoo Ollikka. Pumppu kulkee Idan leikeissä ja touhuissa pienessä aluspaitaan ommellussa selkätaskussa. Tällä hetkellä diabetesta sairastaa kolme prosenttia suomalaisista. Heidän osuutensa terveydenhuoltokuluista on yli kymmenen prosenttia eli yli viisi miljardia markkaa. Yhä yleistyvä diabetes tulee kalliiksi ja siksi sitä tutkitaan ja sen ennaltaehkäisyä tehostetaan kaiken aikaa. -Minä uskon ja haluan uskoa siihen, että kymmenen vuoden sisällä diabeetikoille aletaan siirtämään haiman saarekesoluja ja tauti saadaan siten kuriin, toivoo Ollikka. -Aikataulusta ei pysty sanomaan vielä mitään, mutta totta se on, että tutkimustyötä silläkin saralla tehdään kovasti, toteaa Saha. Toimittaja: HELI JÄRVINEN
|
