12.12.2000
Potilasvahinko

Diagnoosin oikeellisuus ja viivästymisestä mahdollisesti aiheutuneet haitat

Erkki Junturan elämä mullistui toukokuussa kolme vuotta sitten. Parin viikon sisällä hän kävi kaikkiaan 5 kertaa lääkärissä mm. päänsäryn, yskän ja korvien huminana vuoksi Rauman terveyskeskuksessa ja aluesairaalassa.

Diagnoosi oli flunssa, johon määrättiin pari antibioottikuuria. Kerta kerran jälkeen päänsärky voimistui ja niska jäykistyi, mutta tarkemmat tutkimukset jäivät tekemättä. Toukokuun 28 päivänä aamuyöstä aivot antoivat viimeisen varoituksen.

Juntura: Menin keittiöön juomaan vettä kuin ei vasemmassa kädessä pysy lasi nyt on jotain outoa soitetaan heti ambulanssi niin kuin soittivat

Lääkärit eivät löytäneet mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Sekavuuskohtaus pantiin verestä löytyneen 0,9 promillen syyksi, joten Juntura kotiutettiin. Tämän käynnin osalta sairaskertomus on erittäin niukka. Juntura: Samana päivänä sitten minut löydettiin huoltoaseman vessasta sitten tajuttomana ja sit aluesairaalaan.

Mitä tapahtui

Tietokonetomografiatutkimus paljasti suuren verenvuodon oikeassa ohimolohkossa. Hänet leikattiin samana iltana Turun Yliopistollisessa keskussairaalassa.

Juntura: Liikkumisesta ei tullut mitään mitä nosteltiin pyörätuoliin ja takasin ja puhekyky vähän kehno, mutta kuitenkin selvän sai vasen puoli oli tunnoton sormista varpaisiin.

Aivohalvauksen seurauksena työkykyisestä miehestä tuli 100 invalidi ja eläkeläinen. Suomessa aivohalvaukseen sairastuu vuosittain noin 12 000 ihmistä. Ensioireita ovat toispuoleinen halvaus, tunnottomuus, puheen tuottamisen vaikeus ja voimakas päänsärky. Juntura: Nyt jo kävelyt lenkeilyt uinti, pyöräily onnistuu vasen jalka on kankea ja joskus kävely tuottaa tuskaa.

Prosessi

Potilasvakuusyhdistys lähetti lyhytsanaisen kielteisen päätöksen. Todeten että, alkuvaiheen oireet eivät viitanneet aivoveren vuodon mahdollisuuteen. Terveyskeskuksen hoito vastasi sen hetkistä oirekuvaa.

Juntura: Jos korvasta ei löydy vikaa mies käy monta kertaa valittamassa eikö kannatas kattoa joitakin muita asioita.

Erkki Juntura valitti potilasvahinkolautakunnalle vedoten diagnoosin viivästymiseen ja siitä aiheutuneisiin lisävahinkoihin.

Potilasvahinkolautakunnan puheenjohtaaja Juhani Kaivola: Ongelmallista tässä on se, että on vaikea saada luotettavaa tietoa, miten potilaan terveydentila olisi edennyt, jos olisi tehty oikea diagnoosi ajoissa. Tässä joudutaan turvautumaan todennäköisyyksiin.

Lausunnossaan Neurologian ylilääkäri Marjaana Luisto pitää todennäköisenä, että Junturalla oli yksi tai useampia lieviä vuotoja ennen toukokuun 28. Sekavuuskohtauksen perusteellisempi tutkimus olisi johtanut hänen mukaansa aikaisempaan diagnosointiin. Tämä olisi erittäin todennäköisesti estänyt potilaan aivojen vakavan vammautumisen.

Kaivola: Kun arvioidaan, onko diagnoosi tehty oikein, arvio tehdään niiden tietojen pohjalta, jotka lääkärillä oli tuolloin käytettävissä eli jälkiviisautta ei voi käyttää tässä korvausperusteena.

Lautakunta ei usko, että aivoveren vuodon aikaisempi diagnosointi olisi muuttanut Junturan nykyistä terveydentilaa, vaikka leikkaus oltaisiin tehty aiemmin.

Voivatko lääkärit olla asiasta eri mieltä?

Kaivola: Kyllä siinä hyvinkin voi olla eri käsityksiä, mihin olisi diagnoosiin ja hoitotulokseen pitänyt silloin päästä.

Päätöksessään lautakunta myöntää, että Junturan oireet ovat johtuneet lievästä aivoverenvuodosta kuten neurologian erikoislääkäri toteaa lausunnossan. Mutta Junturaa hoiti terveyskeskuslääkäri, jonka ammattitaidolla näitä oireita ei ole voinut tunnistaa. Terveyskeskuslääkärin odotetaan osaavan diagnosoida aivoveren vuoto, jos se alkaa äkillisellä päänsäryllä ja selkeällä niskajäykkyydellä.

Onko lääkärin valinnalla merkitystä? Kaivola: Kyllä on.

Ratkaisu

Potilasvahinkolautakunta oli samaa mieltä potilasvakuutusyhdistyksen kanssa ettei kyseessä ole korvattava potilasvahinko. Uskotko, että sinulla on voimia viedä asia käräjäoikeuteen? Juntura: Kyllä uskon.

Toimittaja: RAIJA KANTOMAA