14.3.2000
Elintestamentti - Valtterille munuainen

VALTTERI SAI UUDEN ELÄMÄN

Valtteri Warteva on nyt kaksi-vuotias pojanvesseli, jonka elämää Akuutti on seurannut kahdeksankuisesta lähtien. Valtteri sairastaa harvinaista perinnöllistä munuaissairautta. Jos Valtterin omia munuaisia ei olisi poistettu kahdeksankuisena, ei Valtteria enää olisi. Sairauteen kuuluu, että lapsen omat munuaiset lakkaavat pikkuhiljaa toimimasta. Munuaisten poisto on siksi välttämätön. Poiston jälkeen Valtterin äiti Riitta on hoitanut Valtteria ympäri vuorokauden kotona. Tehnyt sen minkä munuaisten olisi pitänyt. Valtterille tehtiin dialyysia kotona puolitoista vuotta. Koko sen ajan ovat vanhemmat yhdessä vAltterin kanssa odottaneet soittoa sairaalasta ja kutsua munuaisen siirtoon.

Valtterin puoleentoista odotusvuoteen on mahtunut monen moista. Ensin sanottiin, että poika on ihan terve kunhan saadaan uudet munuaiset. Yllättäen noin vuosi sitten todettiinkin, että kehitys ei lähtenytkääa eteen päin toivotulla tavalla. Valtterilla todettiin liikuntavamma ja kuulovamma. Tämän lisäksi mukaan on mahtunut vatsakalvon tulehdus ja lukemattomia käyntejä sairaalassa. Nyt Valtterin elämä on tullut uuteen vaiheeseen. Viime joulukuussa puhelin soi ja koko perhe oli hetken pienessä paniikissa. Valtteria odotti HYKS:ssä uusi munuainen. Vauhdilla täytyi saada isoveli Tuukka mummolaan Keski-Suomeen ja kaikki tarpeellinen sairaalareissua varten pakattua. Tunnissa äiti, isä ja Valtteri olivat matkalla sairaalaan. Siirto tehtiin vielä saman päivän iltana. Jännitys oli suuri: alkaisiko munuainen toimia vai ei. Ensimmäiset vrtsatipat olivat merkki siitä, että kaikki olisi ainakin tässä vaiheessa hyvin.

Tällä hetkellä perhe nauttii uudesta elämän rytmistä. Nyt he voivat lähteä ulos jos huvittaa, mennä kaupaan tai vaikka mummolaaan ilman, että mukana täytyisi raahata kontillinen dialyysitarvikkeita. Hylkimisreaktiota ei ole tullut. Mitä Valtterin arkeen kuuluu nyt ? Ainakin leikkiä ja pienen pojan touhuja.

Toimittaja: MAARIT VIRKKULA