18.4.2000
Aivojen ylikuormitus

JATKUVAT YLITYÖT KUORMITTAVAT AIVOJA

Monilla työpaikoilla on tullut tavaksi venyttää päivän pituutta jopa yli lain rajojen. Ylitöistä ei helposti kieltäydytä, koska laman kurimus on vielä tuoreessa muistissa. Aivotutkija varoittaa, että ylipitkät työpäivät ovat paitsi tehottomia myös vaarallisia.. -Ihmistä ei ole luotu tekemään jatkuvasti esimerkiksi 12-tuntisia työpäiviä, paitsi aivan tilapäisesti, mutta jos siitä tulee säännöllinen elämäntapa, niin kielteisiä terveysvaikutuksia ei voi välttää, sanoo osastoylilääkäri, neurologi, Kiti Müller Työterveyslaitokselta. Etenkin ylemmät toimihenkilöt puskevat vapaaehtoisesti töitä vuorotta. He tekevät jopa laittomia ylitöitä, usein oman aseman ja urakehityksen vuoksi. Ylipitkiin työpäiviin sortuvat myös uusmedia-alan nuoret. Harrastus tulee työksi ja työ tuntuu aluksi harrastukselta, josta vielä maksetaan mukavasti. Mutta nuorenkaan aivot eivät pidä ylipitkistä työpäivistä. Müllerin mukaan ihmisen käyttömuisti eli työmuisti salpautuu hyvin nopeasti esimerkiksi väsymystilassa. -Se ilmenee aluksi luovan ongelmanratkaisukyvyn heikentymisenä ja viime kädessä voi kyllä sanoa, että aivot menevät jumiin, ajatus jumiutuu.

Unenpuute heikentää tiedon jäsentämistä

Väärin ajoitettu uni- ja lepojakso huonontaa uusien asioiden oppimista ja nimenomaan uuden tiedon jäsentämistä. Müllerin mukaan riittävä määrä unta on nykyisessä informaatioympäristössä ihmisen tiedonhallinnan kannalta äärimmäisen tärkeää. Uusmedia ei kuitenkaan ole ainut ala, jossa tehdään pitkää päivää. Esimerkiksi leipomoissa työskentelee nyt kolmannes vähemmän väkeä kuin 80-luvun lopulla, mutta työn tuottavuus on kasvanut 10 vuodessa yli 2,5-kertaiseksi. Koneet eivät sentään tee kaikkea, joten työtahti kiristyy ja päivä pitenee. Ylipitkiä työpäiviä tehdään nyt joka alalla. Neljä vuotta sitten uusittu työaikalaki toi joustoa työpäivään, mutta pudotti ylityökaton 330 tuntiin vuodessa. Työpaikoilla painetaan kuin viimeistä päivää jopa ilman työaikakirjanpitoa, saati että ylitöistä maksettaisiin tai että niistä edes pyydettäisiin korvausta.

Huono työkulttuuri on laman seurausta

Lama jätti jälkeensä huonon työkulttuurin, jossa omistaudutaan vain työlle ja jossa yritysten tärkein arvo on omistajien etu, sanoo piiritarkastaja Juha Keinänen Uudenmaan työsuojelupiiristä. Laman jälkeenkään ei ole palkattu riittävästi väkeä vaan pienellä porukalla tehdään entistä enemmän töitä. Mutta nörttikin tarvitsee lepoa pystyäkseen hyödyttämään tehokkaasti työnantajaansa. Icon Medialab on verkkokauppa- ja portaalipalveluja suunnitteleva yritys, jossa työntekijöitä ei kannusteta ylitöihin vaan niitä pyritään kaikin keinoin välttämään. Työntekijöiltä kysytään jo tuotannon suunnitteluvaiheessa, kuinka paljon eri tehtävät vaativat työaikaa. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että jos meillä on 70 tuntia työtä, tekeekö sen yksi vai kaksi ihmistä viikossa, kertoo toimitusjohtaja Mikko Valorinta Icon Medialab Finlandista. On työntekijöiden ja asiakkaiden etu, että töitä ei tehdä kello kaksi yöllä vaan silloin, kun ollaan virkeitä. Müllerin mukaan ihminen kykenee vaativaan aivotyöhön keskimäärin 4-6 tuntia päivittäin. Siksi toimenkuviin työssä pitäisi kuulua myös rutiiniluontoisia tehtäviä, jotta analyyttinen puoli aivoista saa välillä lepotaukoja.

Toimittaja: MIKKO JUNES