| 18.4.2000Syöpäselviytyjä Pasi Koskinen
 PASIN 
              SYÖPÄMARATON  Monet 
              nuorten syövät voivat olla rajuja ja helposti uusiutuvia. 
              Kuitenkin nykylääketieteen keinot myös purevat noihin 
              syöpälajeihin tehokkaasti. Nuorille voidaan yleensä 
              antaa rajumpia hoitoja kuin vanhemmille ihmisille ja heidän 
              elämänhalunsa on tavallisesti voimakas. Tamperelaisen 
              Pasi Koskisen laajalle levinnyt syöpä saatiin parannettua 
              täysin solunsalpaajilla. Nyt hän juoksee maratoneja kuten 
              ennen syöpään sairastumistaankin. Pasi Koskisen paras 
              juoksu on matka syövän toteamisesta tervehtymiseen. Yksikään 
              hänen juoksemistaan lukuisista maratoneista ei ole ollut yhtä 
              rankka ja raju. Kun Pasille ja lääkäreille paljastui, 
              että pienestä nystyrästä alkanut syöpä 
              oli levinnyt alavatsan imusolmukkeisiin ja lähettänyt 
              vielä etäpesäkkeen keuhkoihin, ei kukaan uskonut 
              miehen vielä juoksevan olympialaisten kunniamatkaa - maratonia. 
              Nykyään Tampereella taksia ajava 36-vuotias Pasi uskoi 
              ja juoksi ensimmäisen maratoninsa vajaa yhdeksän kuukautta 
              hoitojen loppumisen jälkeen. Vuonna 1998, viisi vuotta syövän 
              toteamisen jälkeen, Pasi julistettiin tervehtyneeksi syövästä. 80 
              PROSENTTIA PARANEE  Säde- 
              ja kasvainhoidon professori Pirkko Kellokumpu-Lehtinen kertoo, että 
              noin 80 prosenttia Pasin kaltaisista syöpäpotilaista pystytään 
              hoitamaan terveeksi. Nykyiset solunsalpaajat tehoavat varsin hyvin. 
              Vaikka Pasin etäpesäkkeen olivat noin viiden sentin kokoisia, 
              olivat ne poistuneet jo neljän solunsalpaajahoitokuurin jälkeen. 
              Pasi sai viikon kerrallaan sytostaattihoitoa ja sen jälkeen 
              seurasi kahden viikon tauko. Koska solunsalpaajat eivät erottele 
              terveitä ja sairaita soluja, on niiden teho varsin raju. Kuurien 
              aikana Pasi oli jatkuvasti pahoinvoiva ja hänen hemoglobiiniarvonsa 
              tippui aina 88:aan. Myös hänen hiuksensa lähtivät. 
              Solunsalpaajat voivat myös vaikuttaa sydämeen ja verisuonistoon, 
              lisäksi tavallisia ovat munuaiskomplikaatiot, maksatoksisuus 
              ja otoksisuus. - Pasi silloin kun hän tuli, suhtautui hyvin 
              myötämielisesti hoitoon ja oli siinä mielessä 
              hyvä potilas, että hänen kuntonsa oli erittäin 
              hyvä, vaikka kuurit, joita hänelle annettiin, olivat erittäin 
              rankkoja. Kuureja annetaan yleensä 6-8 kappaletta, jolloin 
              hoito on useiden kuukausien aikana, kertoo professori Kellokumpu-Lehtinen. 
               NUORI 
              ON VAHVA  Syöpä 
              vaikuttaa myös ihmisen mieleen. Nuorilla herää yleensä 
              vahva taisteluhenki, joka on edellytys paranemiselle. - Olemme tehneet 
              sekä tutkimusta että olen itse työskennellyt melkein 
              20 vuoden nuorten syöpäpotilaiden kanssa, mm. perustamassa 
              yhdistyksiä. Itse asiassa ilmenee, että kun on tällaisen 
              vakavan sairauden käynyt läpi nuoruudessaan, niin elämänarvot 
              muuttuvat niin että ei ihan turhista, pienistä ulkonäköseikoista 
              tai muista välitä, vaan nuori arvostaa sitä elämää 
              ja hän myöskin kouluttautuu hyvin ja pyrkii luomaan positiivisen 
              elämänasenteen, toteaa professori Kellokumpu-Lehtinen. 
              Pasin solusalpaaja- eli sytostaattihoidot loppuivat juhannuksena 
              1993. Ensimmäisen maratoninsa hän juoksi kahdeksan ja 
              puoli kuukautta sen jälkeen, vaikka hoitojen kestäessä 
              hän tuskin pystyi ottamaan montakaan askelta lepäämättä 
              välillä. - Saavutus oli, se on... se on vaikea kuvata 
              miltä tuntuu tulla maaliin. Kaiken tuon jälkeen. Se oli 
              lähinnä, se oli semmoinen tahdon voitto. Siellä nimittäin 
              joutui kävelemäänkin välillä, ei sitä 
              ihan koko matkaa pystynyt juoksemaan, muistelee Pasi, joka juoksi 
              tuon maratonin aikaan neljä tuntia 20 minuuttia, kun hän 
              ennen sairastumistaan oli juossut sen kolmeen ja puoleen tuntiin. Toimittaja: 
              LASSE TUORILA  
 |