21.3.2000
Lapsen oikeus isään

Erolapsellakin on oikeus vanhempiinsa

Vuosittain yli 10 000 lapsiperhettä hajoaa vanhempien eron vuoksi. Eron yhteydessä vanhempien pitäisi kyetä sopimaan lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta. Noin 200 tapauksessa ero johtaa riitoihin tapaamisesta. -Tapaamisriidoissa parisuhde tavallaan jatkuu ja osapuolet ovat toisilleen hyvin loukkaantuneita, muistuttaa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Taustalla voi olla tunne hylätyksi tulemisesta ja siitä, että on joutunut hirvittävän vääryyden kohteeksi. Tapaamisoikeus on nimenomaan lapsen oikeus tavata vanhempiaan, myös erossa asuvaa. Silti vain kolmannes erolapsista tapaa säännöllisesti myös toista vanhempaansa. Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, tapaamista ei saa toteuttaa vastoin lapsen tahtoa. 2/3 vanhemmista päätyy eron yhteydessä lapsen yhteishuoltoon. Lapsen huollosta ja asioista päätetään yhdessä. Lapsi asuu jommankumman vanhemman luona ja tästä vanhemmasta tulee lapsen lähihuoltaja. Yksinomaan isän huoltoon määrätään noin 2000 lasta vuodessa. Määrä kasvaa, mutta on vielä alle 10% tapauksista. Siksi lapsen tapaamisoikeus kohdistuu yleensä isään. Jos lapsen tapaamisoikeus estyy, asian voi viedä oikeuteen ja tuomioistuin määrää kiistalle sovittelijan. Riitatapauksia on noin 200 vuodessa ja runsaat puolet sovitteluista onnistuu.

Tapaamiskiistoista puolet johtaa sopimukseen

-Sovittelija tekee alkuperäisestä sopimuksesta hiukan poikkeavan sovintoehdotuksen, jolloin vanhemmat voivat kasvojaan menettämättä sallia lasten tapaamisen, kuvailee sovittelua tutkimusjohtaja Risto Jaakkola Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta. Noin 100 tapauksessa sovittelu kuitenkin epäonnistuu ja näissä vanhempien riidat ovat kaikkein katkerimpia. Asetelma on yleensä se, että äiti estää lasta ja isää tapaamasta toisiaan. Sosiaalityöntekijöitä on kritisoitu sitä, että erotilanteessa he pitävät äidin puolta isän ja lapsen kustannuksella: tapaamiskerrat sovitaan liian harvoiksi ja elatusmaksut toisinaan liian suuriksi. Etenkin pienemmissä kunnissa toisten asiat tunnetaan joskus liiankin hyvin. Nykyinen sovittelukäytäntö tuli voimaan vuonna 1996, eivätkä viranomaiset vaikuta tuloksiin täysin tyytyväisiltä. Sovittelutilanteet ovat hankalia ja ne vaatisivat aivan erityisen koulutuksen. STAKES aloittaakin syksyllä uuden täytäntöönpanosovittelijoiden koulutuksen Helsingin yliopiston Vantaan koulutuskeskuksessa. Ideana on perustaa pitkälle erikoituneita sovittelijatiimejä useamman kunnan yhteistyönä. -Ideaaliratkaisu olisi se, että kunnat lyöttäytyisivät yhteen ja poimisivat ne ihmiset, joilla on hyvä koulutus ja lähettäisivät sitten erikoistumiskoulutukseen, sanoo kehittämispäällikkö Sirpa Taskinen STAKESista.

Noutouhkaa käytetään äärimmäisen harvoin

Tapaamisoikeudella kiristetään yllättävän paljon ja julmasti. Vaikka yhteishuollosta ja tapaamisesta on sovittu, äiti ei yksinkertaisesti luovuta lasta tapaamiseen. Laissa on vielä kaksi keinoa, joilla asiaa voidaan vauhdittaa: estävälle vanhemmalle määrätään uhkasakko, joskus se tepsii ja tapauksia on muutamia vuodessa. Äärimmäisen harvoin lapsi noudetaan väkipakolla tapaamiseen. -Tilanteen järkyttävyys voi pakottaa noutajat peräytymään ja lapsi jää äitinsä luo, kertoo Risto Jaakkola. Noutomahdollisuus voi kuitenkin saada vanhemmat suostumaan erilaisiin sovitteluratkaisuihin. Jos tapaamiset takkuavat jatkuvasti, kiistoja ratkonut juristi neuvoo alakynteen jäänyttä harkitsemaan huoltajanvaihtokanteen nostamista. Jo asian ajatteleminen ääneen voi auttaa. Tapaamiskiistat ovat taistelua aikaa vastaan: lapsi ja isä etääntyvät nopeasti, varsinkin jos kiistelyyn liittyy lapsen manipulointia. Mutta kun lapsi varttuu, hän äänestää jaloillaan ja lapsen tahtoa ei estä enää mikään. Lapsella on kuitenkin oikeus vanhempiinsa myös pienenä. Jos järkiseikat ja sakot eivät tepsi, asiantuntijan mielestä olisi hyvä vedota voimakkaasti myös vanhempien tunteisiin. -Vanhemmille pitäisi tehdä selväksi lapsen psyykkinen kärsimys, jotta he pystyisivät rauhoittumaan ja ajattelemaan, että lapsen edun nimessä täytyy niellä ainakin osa omasta pettymyksestä ja raivosta, sanoo Jari Sinkkonen.

Toimittaja: MIKKO JUNES