25.1.2000
Potilaan kohtaaminen

Tämän päivän lääkärikunta ei vieläkään kykene kohtaamaan potilaitaan yhtään sen paremmin kuin ennenkään. Lääkärit esiintyvät yhä ylhäältä alaspäin katsovina auktoriteetteina. -- Lääkärin rooli nähdään kaikki tietävän roolina. Lääkäri tietää, mikä potilaalla on vikana ja sitten kertoo, kuinka se korjataan, profesori Anja Tuulonen Oulun yliopistosairaalan silmäklinikalta arvostelee. Kyse on roolipelistä, jota pelaa paitsi lääkäri myös potilas. Kysymys on tiedosta ja sen hallitsemisesta. Tieto on lääkärin hallussa. Potilaan tehtävä on kuunnella. -- Asiakkaat eivät tienneet, kuinka ja mihin he voivat osallistua, kuinka he voivat kysyä ja ottaa kantaa asioihin. Enemmänkin he menivät lääkäriin kuulemaan, mitä heille sanotaan, yliopettaja Inkeri Hietanen Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköstä kertoo Pudasjärvellä iäkkäiden ihmisten keskuudessa tehdystä tutkimuksesta. Kaikki potilaat eivät osallistuneet omaa hoitoa koskevaan päätöksentekoon. Syynä oli tietämättömyys ja "herran pelko". -- Perinteinen arkuus on voimakkaasti vielä olemassa. Ihmiset tunsivat, että lääkärit ja hoitajat tietävät, mikä on heille parasta, Hietanen selvittää. Vaalalaisen Liisa Leinosen perheen tätä nykyä 20-vuotias kehitysvammainen Juho-poika oli yhdeksän vuotta sitten lääkäripäivien osanottajille vain mielenkiintoinen "lääketieteellinen tapaus". -- Se oli minulle aikaimoinen sokki. Siellä ei tullut laisinkaan esille sitä näkökulmaa, että Juho on myös jonkun perheen lapsi, jonka kanssa pitää pärjätä ja jota pitää osata hoitaa ja kasvattaa, lääkäreille poikansa sairaudesta kertonut Liisa Leinonen totesi.

Toimittaja SEPPO KORHONEN