25.4.2000
Kuntotestit

KUNTOTESTIN PITÄÄ INNOSTAA LIIKKUMAAN

Nykyisen tutkimustiedon perusteella kohtuullisesti kuormittava säännöllinen liikunta edistää merkittävästi terveyttä. Terveyteen liittyvällä kunnon testaamisella puolestaan voidaan motivoida väestöä liikkumaan enemmän. Tutkija Jaana Sunin väitöstyönä valmistui vuoden alussa ensimmäinen tieteellisesti tutkittu suomalainen testistö keski-ikäisten terveyskunnon testaamiseen. UKK-instituutissa tehdyn tutkimuksen erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat tuki- ja liikuntaelimistön sekä motorisen kunnon testit. UKK-terveyskuntotestistö on tarkoitettu terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisten työvälineeksi.

Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa järjestelmällisesti useiden keski-ikäisille ihmisille tarkoitettujen tuki- ja liikuntaelimistön sekä motorista kuntoa mittaavien testien käyttökelpoisuutta ja tieteellistä pätevyyttä. Arvioitu testistö on lupaava menetelmä mitata keski-ikäisen väestön terveyskuntoa kenttäolosuhteissa.

MONIPUOLINEN TESTISTÖ

Tuki- ja liikuntaelimistön testeistä neljä mittaa vartalon ja raajojen lihasvoimaa ja lihaskestävyyttä. Notkeustestit kertovat, onko selkä jäykkä ja jalkalihakset kireät. Motorisen kunnon testi mittaa tasapainotaitoa yhdellä jalalla seistäessä. Tutuin osa-alue on kestävyyskunto, jota mitataan UKK-kävelytestillä. Myös sopiva paino on osa terveyskuntoa. Kehon painoindeksin avulla arvioidaan onko laihduttaminen terveyden kannalta tarpeen. Vaikka testistö on tarkoitettu lähinnä ammattilaisten käyttöön, voi siitä hyvin ottaa vinkkejä oman kuntonsa testaamiseen. - Tekisi mieli sanoa ensin, että liikunnan voi aina aloittaa ilman kuntotestiä, mutta toki se on mielenkiintoista seurata mitä tapahtuu ja esimerkiksi kävelemällä tietyn matkan useampaan kertaan tietyin väliajoin niin että on siinä välillä harjoitellut, niin ei siinä tarvita muuta kuin sekuntikello ja katsotaan siitä, että paraneeko se tietyn välimatkan kulkemiseen käytetty aika, toteaa terveydenhuollon tohtori Jaana Suni.

LUOTETTAVUUS TÄRKEÄÄ

Monet kuntotestit liikunta-alan laitoksissa Suomessa tuntuvat olevan vain rahastusta varten. Vasta viime aikoina on eri laitosten testejä pyritty yhtenäistämään. Jaana Sunin mielestä on tärkeää, että testi on testattavan kannalta järkeä. Sen pitää myös olla liikuntaan motivoiva, ei mikään rääkkäystilaisuus. - Hyvä kuntotestistö pitää sisällään luotettavat testit. Sitten ne ovat turvallisia ja pitää tietysti olla perusteet tulkita niitä tuloksia. Hyvä kuntotestaus taas pitää sisällään, että asiakasta on informoitu siitä, miksi tätä testiä tehdään ja mitä hyötyä testeistä on. Mahdollisesti tällaiset turhat pelot saadaan pois sillä kohtaa, että ihminen on tietoinen siitä minkä takia on menossa testeihin, sanoo Suni. UKK-instituutin luoma terveyskuntotestistö alkoi kehittyä 90-luvun alussa samanaikaisesti kun Kanadassa liikuntalääketieteen tutkijat kokoontuivat miettimään liikunnan terveysvaikutuksia. UKK- instituutin tutkijoita oli mukana kahdessa maailmanlaajuisessa konsensuskokouksessa. Tuloksena syntyi malli liikunnan, kunnon ja terveyden välisistä yhteyksistä, jossa esitettiin ensimmäistä kertaa terveyskuntokäsite ja sen osa-alueet. UKK- terveyskuntotestistöä lähdettiin kehittämään tämän mallin mukaisesti.

Toimittaja: LASSE TUORILA