|
25.4.2000
Pitkäaikaissairaita ja vanhuksia hoidetaan suurimmaksi osaksi kotona; vain muutama prosentti hoidettavista on laitoksissa. Omaishoito on paitsi inhimillinen myös yhteiskunnalle edullinen hoitomuoto. Tukemalla omaisen hoitoa kotona säästetään noin 10 000 laitospaikkaa ja ainakin yli miljardin laitoshoitokulut. Kun mukaan otetaan kaikki omaisia hoitavat jotka eivät vielä tukea (syystä tai toisesta) saa, niin säästöt vuositasolla olisivat useita miljardeja markkoja, Stakesin tutkimuspäällikkö Marja Vaarama valottaa. Siitä huolimatta vain murto-osa saa jonkinkaanlaista tukea lähimmäisenrakkaudesta kumpuavaan työhön. Lain mukaan omaishoitajalle tulee maksaa "palkkaa" hieman yli tuhat markkaa kuussa ja lisäksi hoitaja on oikeutettu yhteen vapaapäivään kuukaudessa ja viikon mittaiseen lomaan kerran vuodessa. Lopuista kriteereistä saavat kunnat päättää itsenäisesti. Kuka sitten on oikeutettu omaishoidontukeen onkin toinen juttu. Kriteerit kunnittain vaihtelevat; osassa kunnista tuen saanti edellyttää ympärivuorokautista suurta hoitovastuuta ja joissain kunnissa tuen saa pienemmälläkin hoitovastuulla. Heikoimmassa asemassa ovat psykiatristen potilaiden hoitajat. Kun muiden pitkäaikaissairaiden kuntoa mitataan esim. sillä, että selviytyykö hoidettava peseytymisestä, pukeutumisesta ja millainen on hänen liikuntakykynsä ei vastaavia ongelmatekijöitä mitata psykiatriselta potilaalta lainkaan. Toisin sanoen, kotihoitoon palaavien psykiatriapotilaiden hoitajat jäävät useimmiten tuetta. Ja tämäkin tietysti vaihtelee kunnittain... Toiset kunnat ovat hoitaneet omaishoito-asian verraten mallikkaasti. Enimmillään tukea maksetaan yli 7 000 mk kuussa ja lisäksi näissä mallikunnissa myös omaishoitajan vapaapäivien ja lomien tarve on huomioitu paremmin. Valtiovalta kehotti viime vuoden lopulla kuntia kiinnittämään suurempaa huomiota omaishoitoon, mutta kyseessä oli vain kehotus. Toimittaja: TAINA TERVO Lisätietoja
omaishoidontuesta saa
|
