1.5.2001
Hyvää oloa - vedestä

Enää ei voi kävellä kadulla, mennä jumppaan tai elokuviin törmäämättä kaikkialla vesipulloa kanniskeleviin ihmisiin. Onko jatkuvassa veden juonnissa mitään mieltä vai onko vasta nyt ymmärretty veden juomisen tärkeys?

Kansanterveyslaitoksen Tutkimusprofessori Antti Aron mukaan kyseessä on muoti-ilmiö,
joka on lämpimistä maista omaksuttu. Jos ympäristön lämpötila on korkea niin hikoillessa menettää nestettä, silloin pitää tietysti juoda enemmän, mutta meidän Suomen oloissa harvoin on niin kuuma, että aina pitäisi vesipulloa mukana kuljettaa.

Ihminen menettää lähes litran vuorokaudessa hengityksessä ja virtsaan menee ainakin puoli litraa eli voidaan laskea 1,5-2 litraa on veden vähimmäistarve.

Puolet nesteestä saadaan ruuasta. On aivan turha laskea, kuinka paljon päivän mittaan on tullut juotua vettä, sillä elimistö ilmoittaa nestevajauksesta janon tunteena. Juo siis silloin kun janottaa.

Sairailla vanhuksilla saattaa janon tunne heikentyä ja heidän pitää kiinnittää huomiota, että nestettä tulee nautittua. Elimistön kuivuminen on vaarallista, mutta liiallisesta veden juomisesta ei ole mitään haittaa. Ylimääräinen vesi huuhtoutuu pois. Siitä seuraa vain liikuntaa, kun wc kutsuu useammin.

Aron mukaan suomalainen kraanavesi on hyvää ainakin jos kansainvälisesti vertaillaan. Tietysti maku vähän vaihtelee. Täällä Helsingissä se on erinomaista ja kaikenlaisen pulloveden käyttö on turhaa hienostelua.

Pariisilaiset taitavat hienostelun. Ranskassa vedet on luokiteltu kuin viinit. Janoisia varten on perustettu jopa vesibaareja.

Kivennäisvedet sisältävät kivennäisaineita pieniä määriä kuten tavallinenkin vesi. Vanhan ajan kupliva vichy sisältää runsaasti natriumia ja niistä on siirrytty matalanatriumisiin vesiin, jotka suurelta osin vastaavat koostumukseltaan kraanavettä.

Tällaisena kauniina kevätpäivänä saattaa muistua mieleen, että alkoholi on huono janojuoma, koska se lisää veden eritystä ja seuraavana päivänä on kahta kauheampi jano.

Toimittaja: RAIJA KANTOMAA