11.12.2001
Diabetes uhkaa tuhansien 
lukunäköä lähivuosina:

Joka vuosi 12 000 suomalaista sairastuu diabetekseen, josta on nopeasti tullut keskeinen elintapamuutosten aiheuttama uusi
kansantautimme. Sen mukana kulkee vaikeita lisäsairauksia, joista salakavalin on silmäsairaus retinopatia eli silmänpohjan verkkokalvon rappeuma.

Näkövamma uhkaa eritoten aikuistyyypin diabeetikkoja, joita on valtaosa (90%) uusista diabeetikoista. Suomessa on nyt 190 000
diabeetikkoa ja määrän uskotaan nousevan 300 000:een vuoteen 2010 mennessä.

Diabeettisen retinopatian parasta hoitoa on perussairauden hyvä hoito. Alkavia muutoksia vastaan voidaan taistella polttamalla silmänpohjan kudoksia laserilla.

Retinopatiassa on kyse silmänpohjan hienonhienon verisuoniston vaurioitumisesta veren kohonneen sokerin sekä rasvojen ja
verenpaineen johdosta. Retinopatian ensisijainen hoitokeino on perussairauden hyvä hoito. Alkavia muutoksia vastaan voidaan taistella laserilla eli polttamalla ja tiivistämällä kudoksia ja suonia silmänpohjassa.

Valitettavasti 1-tyypin eli nuoruustyypin diabetes on tuudittanut monet siihen uskoon, että silmänpohjamuutokset pidetään kurissa
laserilla. Tässä diabeteksen muodossa silmänpohjan muutokset alkavat usein dramaattisina ja selkeästi havaittavina uudissuonina, joiden kurissapitämiseen laser soveltui hyvin. Aikuistyyypin diabeteksessä
muutos on salakavalampi ja vaikeampi hoitaa laserilla. Silloin on kyse yleensä silmän tarkannäkemisen alueen eli makulan turvotuksesta verisuonten tihkumien ja rasvapurkaumien johdosta.

Makula on niin herkkä alue, että siellä laserin käyttö on rajattua. Herkimpään keskikohtaan sitä ei voida antaa lainkaan, mutta makulan
ympäristöä voidaan sentään laserilla tiivistää. Usein asiakkaat kuitenkin tulevat niin myöhään silmälääkärin vastaanotolle, ettei
laseria voida enää käyttää tehokkaasti.

Näkövamma syntymässä. Vaaleat laikut ovat rasvaa ja tummat verenpurkaumia.

Kakkostyypin diabeteksen aiheuttamaa retinopatiaa pitäisi torjua ennen kaikkea verenpaineen laskulla ja rasvojen keventämisellä. Näiden arvojen, varsinkin verenpaineen, korjaaminen on kiireellisempi
asia kuin itse verensokerin muuttaminen. Tarvittaisiin siis painon pudotusta, liikuntaa ja rasvojen keventämistä. DEHKO eli kansallinen
diabeteksen ehkäisyohjelma kertoo aivan toisenlaisesta todellisuudesta: yli puolella diabeetikoista on kohonnut verenpaine
ja poikkeavat rasva-arvot ja 90 prosentilla huono sokeritasapaino.

”Tyypillinen asiakkaamme on aikuistyypin diabeetikko, jolla on perusasiat rempallaan: verenpaine, sokerit ja rasva-arvot kohollaan.
Moni ei ehdi tai jaksa hoitaa itseään, sen aika on kuulemma sitten eläkkeellä”, kertoo Akuutin (11.12.01) kuulema silmälääkäri Liisa
Halonen-Jukkala Keski-Suomen keskussairaalan retinopatiapoliklinikalta. Sairaalassa on pidetty viime vuosina
diabeetikoille omaa poliklinikkaa siksi, että heidän hoitonsa käynnistyisi mahdollisimman sähäkästi, kun tauti on löytynyt.
Kaihileikkaus voi odottaa, retinopatia ei: se etenee joka päivä liikkeelle lähdettyään.

Poliklinikalla ei ainoastaan anneta laserhoitoja, sillä hyvin tärkeäksi on koettu myös tiedon jakaminen ja potilaiden motivointi
perussairauden hoitoon. Moni järkyttyykin nähtyään kuvia omista silmistään ja muuttaa elintapojaan.

Diabetes on tällä hetkellä tärkein työikäisten näkövammojen aiheuttaja. näkövammarekisteriin ilmoitettiin 140 diabeteksen aiheuttamaa näkövammaa 1992 ja kuusi vuotta myöhemmin jo 225. Uusista
tapauksista 2/3 näyttäisi olevan kakkostyypin diabeteksen aiheuttamaa.

Makulopatia eli tarkannäkemisen alueen turvotusmuutokset etenevät salakavalasti ja esimerkiksi seulontoina tehdyistä silmänpohjan
valokuvista on yleislääkärin paljon vaikeampi oppia löytämään varhaiset makulopatian merkit kuin 1-tyypin diabetekselle tyypilliset
uudissuonet. On ilmeistä, että moni diabeetikko elää tällä hetkellä väärässä ”turvallisuuden tunteessa”, kun joku on sattunut silmiin kurkkaamaan eikä ole, usein huonolaatuisista, valokuvista mitään
sanottavaa löytänyt.

Pitkälle edennyt retinopatia. Tähän ei enää laserkaan auta, sillä rasvaa on liikaa ja liian herkällä alueella, makulan päällä.

Kun diabetes on kestänyt 10 vuotta, silmänpohjamuutoksia löytyy joka
toiselta potilaalta. Yleensä sairaus on kestänyt jo piilossa useita vuosia, joten silmien seuraamisessa pitäisi Liisa Halonen-Jukkalan mukaan olla todella tarkkana:

”Silmät pitäisi kuvata joka vuosi. Vain erittäin suotuisissa tapauksissa taudin alussa, kun muutoksia ei ole vielä tullut ja perustauti on hyvässä tasapainossa, voisi väli olla kaksi vuotta.” Käytännössä tällaisia rikoistapauksia on hyvin harvoin eli silmät pitäisi kuvata tai näyttää silmälääkärille joka vuosi.

Lisätietoja

DEHKO -Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma 2000-2001
Diabetesliitto 03-286 0111, www.diabetes.fi/dehko

Toimittaja
JAAKKO LUOMA