13.11.2001
Rinnakkaistuontilääke - 
hiukan halvempi vaihtoehto

Kuopion yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan apteekkien asiakkaista 92
prosenttia on sitä mieltä, että apteekin pitää pyytämättä kertoa, että kysytystä lääkkeestä on olemassa myös se halvempi vaihtoehto. Saman tutkimuksen mukaan puolet asiakkaista valitsisi lääkärin heille
määräämästä lääkkeestä halvemman vaihtoehdon.

Apteekkari Jari Kokkonen Helsingin Yliopiston Apteekista sanoo, että he kertovat aina asiakkaalleen halvemmasta vaihtoehdosta, mutta suoratuontilääkkeen ja rinnakkaistuotteen välinen hintaero on niin pieni, että asiakas kovin usein päätyy tuttuun suoratuotuun lääkkeeseen.

Noin viidensadan markan lääkkeessä lopullinen hintaero Kelan korvausten jälkeen jää muutamaan markkaan. Se on liian vähän, jotta asiakas vaihtaisi tutun lääkkeen uuteen.

Rinnakkaistuontilääkkeiden edustajat vakuuttavat, että kaikki rinnakkaistudut lääkkeet ovat Suomesssa vähintään viisi prosenttia tai 15 markkaa halvempia kuin valmistajan maahantuomat lääkkeet.

Samoja alkuperäisilääkkeitä Välimeren maista

Lääkereseptissä lukee yleisimmin pelkkä lääkkeen nimi. Silloin tarjolla voi olla sekä alkuperäinen-suoratuotu- että rinnakkaistuontilääke. Samaa vaikuttavaa ainetta sisältävät lääkkeet ovat samoja alkuperäislääkkeitä hieman erilaisissa pakkauksissa.

Rinnakkaistuontilääkkeitä tuovien firmojen bisnesidea on yksinkertainen; yritys ostaa alkuperäislääkeet niistä EU-maista, joissa ne ovat paljon halvempia kuin Suomessa, pakkaa ne uudelleen ja myy Suomessa
rinnakkaistuontilääkkeenä. Rinnakkaistuontilääkeet tulevat etupäässä
Välimeren maista.

Vaikka rinnakkaistuontilääkkeet ovat olleet Suomessa markkinoilla jo viisi vuotta, niiden osuus lääkketukkukaupasta on vain parin promillen luokkaa, muissa Pohjoimaissa se on noin kahdeksan prosenttia.

Suomen Lääkerinnakkkaistuojien Yhdityksen puheenjohtaja Paula Hiltunen panee rinnakkaistuontilääkkeiden huonon menekin apteekkien piikkiin.

Suurin osa Suomen apteekeista ei pidä rinnakkaistuontilääkkeitä varastoissaan tai tilaa niitä tukkukaupasta.

Apteekkariliiton mukaan apteekit eivät välttämättä ota varastoihinsa rinnakkaistuontilääkkeitä. Perusteluiksi käyvät mm.turvallisuusriski; tabletit voivat olla erivärisiä kuin entiset pillerit, ja näin hämätä
potilaita. Lääkkeen jatkuva saatavuus on heikko tai lääkäri ei halua, että
lääkettä vaihdetaan.

Valtion lääkekulut ovat suuri menoerä; viime vuonna sairasvakuutuksen lääkekorvauksia maksettiin neljä miljardia markkaa.
Rinnakkaistuontilääkkeiden markkinoijat muistuttavat mielellään, että halvemmat lääkkeet tuovat säästöjä myös yhteiskunnalle.

Suomessa lääkekulut nousevat kymmenen prosentin vuosivauhtia. Olisiko rinnakkaistuontilääkkeiden menekin lisäämisellä vaikutuksia yhteiskunnan
lääkemenoihin? Ylilääkäri Terhi Hermansson sosiaali- ja terveysmninisteriöstö löytää toisen tavan säästää.

- Eniten yhteiskunta säästäisi, kun lääkärit ja asiakkaat pysyisivät uusien kalliiden lääkkeiden sijasta vanhoissa hyviksi testatuissa lääkkeissä, Hermansson toteaa.

Toimittaja
JUHA GRANATH