17.4.2001
Sydämen rytmihäiriöt

Sydämen rytmihäiriöitä on lähes jokainen joskus tuntenut. Sydän tuntuu muljahtelevan omituisesti, mutta yskähdyksen tai syvään hengittämisen jälkeen palaa oikeaan rytmiinsä heti takisin. Useimmat tällaisista rytmihäiriöistä ovat viattomia eteisestä tai kammiosta lähteviä lisälyöntejä. Joskus tällainen lisälyönti voi atkivoida pitemmän tykytyskohtauksen, joka saattaa kestää jopa useita minuutteja.
 
Kun sydämessä on sekava tai liian nopea tai hidas rytmi päällä, aiheuttaa se samalla verenkiertohäiriön. Tästä johtuvat oireet, jotka seuraavat rytmihäiriötä: pyörrytyksen tunne ja huimaus ovat niistä tavallisimpia. Oireiden perusteella ei voi päätellä paljoa rytmihäiriön vakavuusasteesta. Jos rytmihäiriökohtaukseen liittyy tajuttomuus, on kyse vaarallisesta vaivasta. Yleensä tarvitaan kuitenkin tarkempi tutkimus, jotta häiriön vaararttomuus tai vaarallisuusaste saadaan selville.  
 
Ihan ensimmäiseksi otetaan sydänfilmi eli EKG. Parasta olisi jos nauha otettaisiin silloin, kun rytmihäiriö on päällä. Useinmiten näin ei käy ja siksi seuraava vaihe on tehdä pitkäaikaisrekisteröinti. Siinä potilaalla on repussaan nauhuri, joka nauhoittaa koko ajan elktrodien kautta sydänfilmiä vuorokauden ajan. Joskus rasitus-EKG eli polkupyörärasituksen aikana otettu sydänfilmi kertoo tarkempaa tietoa oireen laadusta. Sydämen tutkaus eli kaikukuvaus kertoo, onko sydämen rakenne normaali. Jo tämä saattaa antaa arvokasta tietoa rytmihäiriön vakavuusasteesta.
 
Kahdeksankymmentäviisi prosenttia sydämen tiheälyöntisyysskohtauksista johtuu synnynnäisestä poikkeavuudesta rymin johtumistavassa. Silloin eteiskammiosolmuke on kaksijakoinen ja lisälyönti saa aikaan jopa 140-180 kertaa hakkaavan sydämen rytmihäiriön.  Toiseksi yleisin syy on tilanne jossa potilaalla on ylimääräinen oikorata eteisen ja kammion välillä. Harvinaisempaa on tilanne jossa sydämessä on ylimääräinen säätelykeskus, joka aiheuttaa eteistakykardian eli nopealyöntisyyden joka lähtee liikkeelle sydämen eteisestä. Eteisvärinässä sydämessä on runsaasti häiriöpisteitä, joista vain osa johtuu kammioon. Rytmi on silloin aina hyvin epäsäännöllinen.
 
Rytmihäiriötä hoidetaan aluksi aina lääkkeillä. Kotikonsteina voi yrittää hengityksen pidättämistä, syvään hengittämistä tai juoda lasillinen vettä. Joskus rytmi kääntyy normaaliksi jo näillä konsteilla. Jos kuitenkin vaiva on jatkuva ja elämää rajoittava, kannattaa mennä sydämen sisäiseen rytmihäiriötutkimukseen. Siinä viedään tutkimuskatetreja nivuslaskimoista ja kyynärlaskimosta. sydämen sisälle. Niiden avulla annetaan sydämen eri kohtiin radiotaajuisen energian avulla impulsseja, jotka saavat aikaan rymihäiriön aktivoitumisen sydämessä. Kun oikea kohta löytyy, voidaan se polttaa hoitokatetrilla. Hoito on nimeltään katetriablaatio, ja niitä on tehty Suomessa jo kymmenkunta vuotta. Katetriablaatiossa rytmihäiriöpesäke tuhotaan ja rytmihäiriö on taakse jäänyttä elämää. Sen jälkeen myös rytmihäiriölääkkeet saa unohtaa apteekkiin.
 
Seuraamme Akuutissa miten pohjanmaalainen maatalon emäntä Pirkko Prkiö käy läpi rytmihäiriötutkimuksen ja saa vaivaansa hoidon. Asiantuntijana ohjelmassa on dosentti ja kardiologian erikoislääkäri Sinikka Yli-Mäyry.
 
Toimittaja: MAARIT VIRKKULA