20.2.2001
Maitoallergiako? 

Maitoallergia on luultua yleisempi vaiva – virallisten arvioiden mukaan 3 % väestöstä kärsii tästä vaivasta. Epäviralliset arviot taas väittävät maitoallergian olevan joka neljännen suomalaisen ongelma. Lasten tiedetään kärsivän maitoallergiasta ja yleensä se menee ohi tai lievenee kouluikään mennessä. Nyt tutkimukset osittavat, että tämä vaiva on myös aikuisten riesa.

Maitoa on Suomessa juotu aina ja ”ennen vanhaan” ei maidosta saatu allergiaoireita. Nyt maitoallergia on viime vuosikymmeninä lisääntynyt – syyksi arvellaan maidon liiallista jalostamista ja ennen kaikkea syyttävä sormi osoittaa homogenointia, toimenpidettä jossa maidon proteiinimäärää ikään kuin kasvatetaan.

Maitoallergiaa ei pidä sekoittaa laktoosi-intoleranssiin. Maitoallergikko on herkistynyt maidon proteiinille kun taas intolerantikko maitosokerille eli laktoosille.

Karjalohajalainen Raija Tukkinen juoksi lääkäriltä toiselle vuosien ajan ennen kuin syypää ongelmiin löytyi – maitoproteiini. Raija oli välillä niin huonossa kunnossa ettei voinut syödä muuta kuin gluteiinitonta ja maidotonta vauvanruokaa. Hiukset alkoivat lähteä päästä ja suolisto kramppasi. Välillä sitä luultiin jo sydänperäiseksi, jota se ei sitten kuitenkaan ollut, tilittää Raija.

Filosofian tohtori Leea Pellon Turun yliopistossa tekemä tutkimus osoittaa, että maidolle herkistyvät myös aikuiset. Tutkimme aikuisia jotka saavat maidosta lähinnä suolisto-oireita ja teimme heille maitoaltistuksia. Seurasimme oireita, otimme verikokeita ja katsoimme heidän verestään, että mitä tapahtuu kehon puolustusmekanismeissa. Havaitsimme, että maito aiheuttaa tulehdusreaktion näille aikuisille. Tyypillisimmät oireet olivat suolisto-vaivat. Maidolle herkistynyt voi saada myös iho- tai hengitystieoireita.

Raija Tukkinen on huomannut homogenoimattomien tuotteiden sopivan maitoallergisille. Leea Pellon tutkimuksessa ei kuitenkaan mainittavaa eroa oireissa ollut olivat tuotteet sitten homogenoimattomia tai eivät.

Maitoallergian ongelmana onkin paitsi vähäinen tutkimus myös se ettei sen olemassaoloa voida laboratoriokokein näyttää kunnolla toteen. Ainoa keino on testata – olla muutaman viikon ajan täysin ilman maitotuotteita ja seurata poistuvatko oireet.

Dieetin aikana on hyvä pitää huolta riittävästä vitamiinien saannista, etenkin kalkki on tärkeää. Myös maitohappobakteerit voivat tuoda helpotusta suolisto-oireisiin.

Maidottomien viikkojen jälkeen voi testata homogenoimattomien luomumaitotuotteiden sopivuutta itselleen, ensin vähälaktoosisina tuotteina. Homogenoimattoman maidon sopivuutta maitoallergikolle ei ole suomalaisin tutkimuksin todistettu.

toimittaja: TAINA TERVO