20.3.2001
Tautinen homma osa 3. 
Pätkätyöt 

Suurin osa ihmisistä haluaisi vakituisen työpaikan, mutta suurin osa työnantajista haluaa tilapäisen työntekijän – ainakin aluksi, ainakin muutamaksi kuukaudeksi tai vuodeksi. Suomessa uusista työsuhteista vakinaisia on alle neljännes.

Ilmiö on kansainvälinen. Kuten saksalainen sosiologi Ulrich Beck sanoo, Euroopan työelämässä kuljetaan Brasilian tietä.

Kaikkialla ei lasketa yhtä lyhytnäköisesti. Satakunnan sairaanhoitopiirissä kumottiin virkojen ja toimien täyttökielto vuoden 1998 lopussa. Sairaanhoitopiirissä vakinaistettiin 68 ihmistä vuonna 1999 ja 187 ihmistä vuonna 2000. Heistä valtaosa oli pitkään talossa työskennellyttä hoitohenkilökuntaa. Vakinaistamisia jatketaan vielä noin kaksi vuotta, kunnes koko perushenkilökunta on vakinaistettu.

Mutta mikäpä työelämässä olisi vailla ristiriitoja. Kun kaikkia halukkaita ei voida vakinaistaa, ei kerralla eikä yleensä lainkaan, syntyy työyhteisössä ikäviä tilanteita: kuka valitaan ja kuka ei.

Vakinaistamisesta päättää sairaanhoitopiirin johtaja, jolle esitykset tekee tulosaluetta johtava lääkäri. Monimutkaisessa arviointijärjestelmässä eniten painavat palvelusaika ja koulutus.

Sairaanhoitopiirin johtaja Altti Lammi sanoo, että perushenkilökunnan vakinaistaminen ei tule maksamaan sen enempää kuin töiden teettäminen pätkätöinä – vakinaistamisen taloudellinen vaikutus on plus miinus nolla. Tällöin kuitenkin tulee Lammin mukaan huolehtia siitä, että vakinaistetaan ihmisiä vain niille paikoille, joista tiedetään, että henkilökuntaa tarvitaan tulevinakin vuosina.

Sitä vapauden huumaa!

Pätkätöitä on Suomessakin tehty aina. Yleensä se on merkinnyt alhaista yhteiskunnallista asemaa, josta ovat tottuneet kärsimään esimerkiksi rengit, piiat, metsurit, rakennussiivoojat ja kaupan kassat.

Kauniisti ajateltuna pätkätöihin on helppo liittää myös vapauden illuusio: Mitäpä muuta kuin pätkätöitä ovat aina tehneet taiteilijat. Rock-muusikotkin heittävät keikkaa. Sitä vapauden huumaa!

Pätkätyö on tullut mitä suurimmassa määrin myös hyvin koulutettujen elämään – 90-luvulla lisääntyivät erityisen nopeasti naisten pätkätyöt yksityisissä ja julkisissa palveluissa, olivat he sitten vähemmän tai enemmän koulutettuja.

Ja juuri he haluaisivat vakituisen työpaikan.

Menetyksiä

Normaaliin palkansaajaan verrattuna pätkätöitä tekevä menettää paljon. Hän joutuu eriarvoiseen asemaan muun muassa vuosilomien osalta, työeläkkeen osalta, työterveyshuollon osalta. Pelkkä luottokortin myöntäminen pätkätyöntekijälle tuntuu luottoyhtiöistä liian vaaralliselta. Tutkimusten mukaan jopa työtapaturmia sattuu pätkätyöntekijälle enemmän kuin muille. Hänen itsekunnioituksensakin on kovilla, samoin terveys.

- Pätkätyöntekijä ei uskalla sairastaa, sanoo vakinaistettu anestesiahoitaja Kauko Laitinen.

toimittaja:HANNU PARONEN