20.11.2001
Ihmiskollageenista eläinperäisen
kollageenin korvaajaksi

"Eläinkollageeniin liittyy tautivaaroja"

Oulun yliopiston kollageenitutkijoiden johtama eurooppalainen tutkimusohjelma sai viime talvena EU:lta 11,3 miljoonan markan rahoituksen hankkeeseen, jolla selvitetään muun muassa tautivaarariskejä sisältävän eläinperäisen kollageenin korvaamista ihmisen kollageenilla. Kollageeni tuotettaisiin geenitekniikan avulla. Oulun yliopiston Lääketieteellisen biokemian laitoksen professori Taina Pihlajaniemi kertoo, että kollageenit ovat solun välitilassa toimiva proteiini, jonka tehtävänä on antaa solukoille ja kudoksille tukea. Ilman kollageenia ihminen ei pysyisi kasassa. Erilaisia kollageeneja tunnetaan tällä hetkellä yli kaksikymmentä.
Kollageeni on tunnettu jo 1800-luvun lopulta lähtien.

- Ensimmäinen kollageeniperheen jäsen, jota kutsutaan tyypin yksi kollageeniksi, kuvattiin vuonna 1969, Pihlajaniemi kertoo.

Tätä ykköstyyppiä on ihmisen elimistössä lähes kaikkialla. Aikuisessa ihmisessä kollageenia on noin neljä kiloa. Kollageenia on myös eläinkunnassa, sillä ihmiset ja eläimet ovat perintöaineiksiltaan hyvin samanlaisia.

Parkittu nahka ja liivate

Parhaiten kollageenin olemassaolo näkyy jokapäiväisessä elämässä; parkittu nahka, nahkavyöt ja -laukut, nahkakengät ovat kollageenia. Kollageenia on myös elintarvikkeissa.

- Yksi kollageenin varsin arkinen käyttömuoto on liivate, gelatiini, josta kuumennettaessa tulee hyytelömäinen yhdiste. Kollageenia on mm. jogurteissa ja karkeissa, Pihlajaniemi kuvaa.

Lääketeollisuudessa kollageenia käytetään mm. eläviä viruksia sisältävien rokotteiden säilytysaineena, lääkekapseleiden päällystysaineena.

Kollageenin rakennevirheet altistavat selän kulumasairauksille

Jos kollageenia on ihmisessä liian vähän tai liian paljon, elimistö sairastuu. Kollageenin puute voi johtaa muun muassa haavojen ja luunmurtumien hitaaseen paranmiseen.
Oulun yliopistossa on selvitetty kudoksissa olevien heikkouksien syitä tutkimalla potilaita, joilla on heikko selkä. Oulun yliopiston Lääketieteellisen biokemian laitoksen akatemiaprofessori Kari Kivirikko kertoo, että tutkimus paljasti, kuinka yhden rustossa olevan kollageenin pienet rakennevirheet altistavat selän kulumasairauksille.
Kyse on merkittävästä löydöstä, sillä valtaosa suomalaisista sairastaa kaikenlaisia selkävaivoja.

Hullun lehmän tauti ja ihmiskollageeni

Kollageenitutkijat selvittävät kuumeisesti, voiko eläinperäisen kollageenin korvata ihmiskollageenilla. Oulun yliopiston kollageenin tutkimusyksikkö on ensimmäisenä maailmassa onnistunut tuottamaan geeniteknologian avulla ihmiskollageenia käytettäväksi sairauksien hoitoon.

- Eläinkollageeni ei ole ihmisen kollageenia, minkä vuoksi osa ihmisistä saa aina allergisia reaktioita, Kivirikko huomauttaa.

Ihmiskollageenille onkin olemassa varsin ajankohtainen tilaus, varsinkin, kun otetaan huomioon "hullut lehmät" eri puolilla Eurooppaa.

Toimittaja
SEPPO KORHONEN

Asiantuntijat
Taina Pihlajaniemi
professori
Oulun yliopiston Lääketieteellisen
biokemian laitos

Kari Kivirikko
akatemiaprofessori
Oulun yliopiston Lääketieteellisen
biokemian laitos