23.1.2001 Lasten hampaiden oikomishoito Lasten hampaiden oikomishoito takeltelee Yli puolella lapsista on jotain vikaa hampaiden purennassa ja joka kolmas lapsi tarvitsisi purentavaivoihin jonkinlaista oikomishoitoa. Hampaiden oikomishoidon ongelmana on kuntien rahapula ja hoitotarpeen sijoittuminen lapsen vaikeimpaan murrosikään. Hampaiden oikomishoidolla pyritään ensisijaisesti purennan parantamiseen, ulkonäkö korjaantuu siinä sivussa. Oikomishoidolla ohjataan leukojen kasvua tai korjataan yksittäisten hampaiden asentoa ja sijaintia. Purentahäiriöt ovat yleisiä ja ne havaitaan hyvin lasten normaalin hammashoidon yhteydessä. Lisääntynyt ristipurenta hoidetaan jo 5-6 -vuotiaana tavallisessa hammaslääkärissä, mutta varsinainen oikomishoito tapahtuu oikojahammaslääkärillä. Hoidosta tehdään hoitosuunnitelma, joka selvitetään sekä lapselle että vanhemmille. Hoito kestää yleensä 2-3 vuotta. -Lapsen ja vanhemman motivointi on tärkeää hoidon onnistumisen kannalta, koska aloitettua oikomishoitoa ei saisi keskeyttää, sanoo hammaslääketieteen professori Sinikka Pirinen Helsingin yliopistosta. Murrosiän kasvukausi olisi parasta hoitoaikaa Hampaiden oikomiskojeet ovat joko kiinteitä tai irrotettavia, tarpeen mukaan. Uusilla metallikojeilla hammas siirtyy ja kääntyy pehmeästi ja alkuvaikeuksia lukuun ottamatta kivuttomasti noin millimetrin kuukaudessa. Lasten hampaiden oikomishoidossa on kaksi koulukuntaa: varhaisen ja myöhemmän hoidon kannattajat. Varhainen hoito aloitetaan jo esikouluiässä ja siinä käytetään irrotettavia purennanohjaimia lähinnä yöllä. Purentavika tahtoo kuitenkin palautua, joten varhain aloitettu hoito kestää usein vuosikausia. Toisen koulukunnan mukaan hoito aloitetaan, kun suurin osa pysyvistä hampaista on tullut, noin 10:n vuoden iässä. Hoidosta tulee lyhyempi ja edullisempi, kun se ajoittuu varhaisnuoruuden nopeaan kasvun vaiheeseen. -Murrosikä on fysiologisesti ja biologisesti parasta aikaa korjata varsinkin pienileukaisuutta, koska leuan kasvuun voidaan vielä vaikuttaa, sanoo professori Pirinen. Ongelmana tahtoo olla hoidon aloituksen lykkääntyminen tai hoidon keskeytyminen, jolloin pahimmassa tapauksessa jää aukko hammasriviin jos hampaita on jouduttu ahtauden vuoksi poistamaan. Kaikki tarvitsevat eivät pääse hoitoon Oikomishoidon tarve on suuri, eikä kunnissa ole siihen riittävästi rahaa. Niinpä kaikki tarvitsevat eivät saa hoitoa, eikä varsinkaan hoitoa vältteleviä nuoria siihen houkutella vaan jonosta otetaan - seuraava potilas. Jos hoito lykkääntyy, onko sillä vaikutuksia hoitotulokseen? -Pienileukaisuus pitäisi hoitaa viimeistään murrosiän kasvuvaiheessa, sillä myöhemmin joudutaan usein turvautumaan leukakirurgiaan, professori Pirinen muistuttaa. Yksittäisiä hampaiden siirtoja voi tehdä myöhemminkin hoidon tuloksen juuri kärsimättä. Pirinen huomauttaa, että kuntien maksuton oikomishoito ei koske täysi-ikäisiä, joten jos hoito lykkääntyy 18:aan ikävuoteen saakka, sen joutuu maksamaan itse ja usein yksityishoidossa, koska monissa kunnissa oikomishoitoa ei tehdä aikuisille edes maksullisena. toimittaja
|
