25.9.2001
Sydän ja lapset

Pienikään sydän ei tykkää stressistä

Sydämemme kestää paljon mutta ei mahdottomia. Niinpä onkin tärkeää, että sydämestä pidetään hyvää huolta jo lapsuudesta lähtien. Nykymeno on kuitenkin niin hektistä, että jo aivan pienten lasten sydän joutuu kovalle koetukselle.

Grammari pelaa vuosikymmeniä ongelmitta

Mikään ei liene jännittävämpää kuin kuulla äidin vatsassa kehittyvän pienokaisen ensimmäiset sydänäänet. Nopea pumputipum on merkki uudesta elämästä ja samalla siitä, että elimistön keskeinen lihas on aloittanut toimintansa. Kuinka sydän- ja verenkiertoelimistö saataisiin pysymään terveenä aikuisikään tai jopa vanhuuteen saakka? Lastentautien professori Ilkka Välimäki Turun yliopiston lasten klinikalta antaa toivoa:
- Sydän on tavattoman hyvä elin siinä mielessä, että vaikka se onkin ainut elin ihmisessä, joka kierrättää verta, niin se muodostuu erittäin varhain sikiökaudella ja sen jälkeen grammari pelaa vuosikymmeniä ja oireita tulee useimmiten vasta keski-iän toisella puolella. Näin ollen lapsuuden aikana ei normaalisti tule mitään suurempia ongelmia sydämen suhteen edellyttäen, että se on rakenteellisesti normaali.

Sydän- ja verisuonitautien siemen kylvetään jo lapsuudessa

Lasten maailma 2000-luvulla muistuttaa entistä enemmän aikuisten maailmaa. Kiire ja aikataulut muokkaavat monen lapsen päivärytmiä. Ajan puute, perheiden yhteisten hetkien väheneminen ja väsymys ovat lasten arkipäivää. Kouluikäinenkin kärsii kiireestä. Sanakokeet, aineet, esitelmät ja läksyt aiheuttavat stressiä. Koulupaineita puretaan harrastuksissa, mutta joskus niistäkin tulee rasite, kun harjoituksia on liian usein, harrastukset ovat liian kilpailuhenkisiä ja läksyjen teko siirtyy myöhäiseen iltaan.
Lasten ja perheiden muuttuneet elämäntavat aiheuttavat lapsille stressiä. Stressireaktiot taas vaikuttavat lasten hyvinvointiin ja sitä kautta sydämeen. Yhtäältä stressi on hyödyllinen reaktio ihmisessä. Se on puolustusmekanismi, jota ihminen tarvitsee selvitäkseen. Toisaalta jos stressi jää niinsanotusti päälle, stressi muuttuu hyödyllisestä reaktiosta haitalliseksi. Lastentautien professori Ilkka Välimäki varoittaa:
- Tämmöisen psyykkisen ja hermoston kautta välittyvän jännitystilan seurauksena tulee oireita, jotka jäävät päälle. Paitsi, että ilmenee pahanolontunnetta ja mitattavaa kohonnutta verenpainetta, niin sydän-onneton rasittuu ja syntyy ongelmia ehkä myöhemmällä iällä. Jos hormonien, verenkierron ja keskushermoston kautta välittyvät valmiustilat jäävät pitkäksi ajaksi vaikuttamaan, niin ihminen väsyy, kokee epämiellyttäviä tuntemuksia, sydän tykyttää ja päätä särkee. Tällaisiin tilanteisiin on tutkimuksissa osoitettu liittyvän kohonnutta sydämen sykettä ja verenpaineen nousua. Se, että verenpaine jää koholle, on riskitekijä, sillä kohonnut verenpaine rasittaa sydänlihasta.

Suomalaisen sydämen puolesta lapsuudesta lähtien

Monet sydän- ja verisuonitautien riskitekijät liittyvät kiinteästi elämäntapoihin. Kun suomalaisten sydän ei ole maailman kestävintä sorttia, on tärkeää, että sydämestä pidetään hyvää huolta lapsuudesta lähtien. Turussa tutkitaan, miten sydän- ja verisuonisairauksia voitaisiin ehkäistä ennakolta ravitsemus- ja liikuntaneuvonnalla, joka aloitetaan jo vauvaikäisten perheille. Tässä STRIP-tutkimuksessa lapsille ja heidän perheilleen on kerrottu kolesterolin ja sepelvaltimotaudin yhteydestä, verenpaineesta ja liikunnan hyödyllisyydestä. Myös tupakasta jutellaan säännöllisesti siitä lähtien, kun lapsi on 9 ja puoli vuotias. Elämäntavat muodostuvat arkipäivän toistuvista valinnoista. Sydänystävällinen ruoka, riittävä liikunta ja tupakoimattomuus ovat hyvä perusta sydämen terveydelle. Näiden lisäksi tarvittaisiin ehkä stressinestoneuvontaa.
Lastentautien professori Ilkka Välimäki neuvoo:
- Varatkaa itsellenne aikaa ja laittakaa lukujärjestys, viikon aikabudjetti kuntoon. Sydän tarvitsee riittävästi rentoutusta, sopivasti liikuntaa ja keskustelua.

Sykettä jokaiseen päivään!

Lastentautien professori Ilkka Välimäki Turun yliopiston lasten klinikalta muistuttaa, että sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn kannattaa lähteä jo lapsuudessa:
- Siitä on jo ihan selvä näyttö olemassa, että nimenomaan sepelvaltimotaudille ja verisuonten rasvoittumiselle kylvetään siemen hyvin varhaisessa vaiheessa – ottaen huomioon perimän vaikutuksen, jolle ei niin paljon voi – mut että se, mikä käytännön merkitys tällä on, on, että me tiedämme, että me voimme vaikuttaa niihin juuriin, me voimme muuttaa niitä, voimme saada terveellisemmän elämäntapaprofiilin lapselle, joka vaikuttaa sitten vuosikymmeniä eteenpäin.
Sydän tekee melkoisen urakan yhden ihmiselämän aikana: sillä aikaa kun me elämämme aikana nukumme keskimäärin 22 vuotta, syömme 4 vuotta, teemme työtä 12 vuotta, luemme 3 vuotta, katselemme televisiota 6 vuotta ja oleskelemme 5 vuotta, sydän pumppaa 150 miljoonaa litraa verta.

Toimittaja
TIIA VÄRE