|
25.9.2001 Jo
vähäinenkin liikunnan lisäys auttaa sydäntä
jaksamaan. Enemmän kuin kolmasosa Euroopan aikuisväestöstä
ei käytännöllisesti katsoen liiku lainkaan. Päivittäinen
puolen tunnin kohtalaisen tehokas liikunta auttaa ehkäisemään
sydän- ja verisuonitautien syntyä. Jokainen liikkumaan Maailman Sydänpäivänä järjestettävien liikuntatapahtumien tarkoituksena on saada jokainen liikkumaan. Pienikin määrä liikuntaa on hyvä alku terveyden vaalimiseksi, ensimmäinen askel voi olla vaikkapa portaiden valinta hissin sijasta. Liikkuminen voi olla myös hyötyliikuntaa: marjastaminen ja sienestäminen ovat hyviä esimerkkejä liikunnan liittämisestä tavalliseen arkeen. Kevyt hengästyminen ja hikihelmet otsalla ovat osoitus liikunnan tehosta. Itsensä rääkkääminen ei aina ole viisasta, omat rajansa kannattaa tuntea. Mukavaa yhdessäoloa Sydäntä hellivistä liikuntamuodoista löytyy jokaiselle jotakin. Tavallisen kävelylenkin sijasta voi liikuntaa tehostaa sauvoilla. Sauvakävelyä pidetäänkin hyvänä niska- ja hartiasäryistä kärsiville. Myös kuntonyrkkeilyä suositellaan esimerkiksi paljon päätteen äärellä työskenteleville. Työpaikkojen sählyporukat tai jumpparyhmät ovat mukava tapa aloittaa liikunta tuttujen ihmisten seurassa. Liikunnan ei tarvitse olla väkinäistä puurtamista, vaan parhaimmillaan se on mukavaa yhdessäoloa.Hyvinvointia liikunnasta Sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevä vaikutuksen ohella liikunta auttaa ylläpitämään myös kokonaisvaltaista hyvinvointia. Liikunnan ja urheilun tuomat positiiviset kokemukset ja mielihyvä heijastuvat koko elämään. Esimerkiksi liikunnan on todettu helpottavan oloa työpaineiden kasaantuessa. Päivittäinen puolen tunnin annos liikuntaa yhdistettynä terveelliseen ruokavalioon, auttaa pitämään sydän- ja verisuonitaudit loitolla.Toimittaja
|
