Akuutin Arkisto
25.12.2001
Hyvää oloa joulusaunasta!
Sauna on ollut olennainen osa suomalaista kulttuuria Suomenniemen asuttamisesta lähtien. Löylyttely kuuluu edelleen myös merkittävien juhlapyhien ohjelmistoon: aito suomalainen ei jää pois joulu- tai juhannussaunasta.
Saunan terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Mitään suuria haittavaikutuksia sillä ei ole todettu olevan, mutta esimerkiksi sydänpotilaan on löylyteltävä varoivaisesti ja kuumeisena saunaan ei kannata mennä lainkaan.
Lasten saunottamisessa on hyvä olla harkitseva, koska pienen kokonsa vuoksi he saavat aikuisia helpommin ylikuumuustilan. Lasten onkin paras totutella saunakulttuuriin alalauteilla lyhyitä aikoja kerrallaan.
Lämmin sauna avaa aistit, rentouttaa ja tuottaa mielihyvää siihen tottuneelle. Kuuma löyly vilkastuttaa verenkiertoa ja sen vaikutusta voi tehostaa vihtomisella. Näin iho saa uusia kosketustuntoja ja saunaan leviää miellyttävä koivunlehtien tuoksu.
Saunomiseen kuuluu 5-10 minuutin mittaisia löylyttelyjaksoja, joiden välissä vilvoitellaan lumessa, järvessä tai viileässä ilmassa. Vilvoittelulla vältetään ylikuumuustilan syntyminen ja maksimoidaan saunan rentouttava vaikutus.
Voimakkaisiin lämpötilavaihteluihin on kuitenkin hyvä totutella välttämällä kovaa löylyn heittoa heti saunaan tullessa ja toisaalta jäähdyttelemällä ensin pukuhuoneessa ennen lumeen tai kylmään veteen hyppäämistä.
Peseytyminen saunomisen jälkeen on jokaisen henkilökohtainen asia. Nykypäivänä puhdistautuminen ei välttämättä vaadi saippuaa ja juuriharjaa, sillä hikoilu jo itsessään auttaa lian irtoamista. Saunan lämpötilan tulisikin olla sopiva hikoilun kannalta, sillä liian kuuma ilma kuivattaa hien ihon pintaan.
Saunomisen päätyttyä on hyvä levähtää, juoda jotain ja odotella hikoilun loppumista ennen pukeutumista. Joulusaunan jälkeen ohjelmaan kuuluu luonnollisesti ateriointi ja rauhallinen joulun vietto.
Toimittajat: ANU-MAIJA KÄRJÄ, KIRSI SCHALI