Akuutin Arkisto
27.3.2001
Avantouinti ei ole riskitön harrastus
Hyötyjä on
Avantouimareiden määrä kasvaa vuosittain. Eikä ihme. Kuin kala koukkuun jääneet avantouimarit jaksavat puhua harrastuksensa puolesta. Avantouinnin kerrotaan purevan stressiin,virkistävän kehoa ja mielialaa, sekä parantavan verenkiertoa ja kylmänsietokykyä.
Edellämainitut perustuvat avantouimareiden omiin kokemuksiin kylmästä vedestä. Todellista tutkimustietoa avantouinnin positiivisista vaikutuksista on toistaiseksi vähän. Viitteitä kuitenkin on, että kylmän veden elimistölle aiheuttamaan stressireaktioon tottuminen voisi vaikuttaa edullisesti juuri stressinhallintaan, vaimentaisi verenpainereaktiota, parantaisi kylmänsietokykyä ja vaikuttaisi suotuisasti mielialaan.
Myös reumaatikot ovat kertoneet kipujen lievittyneen avantouinnin aloittamisen jälkeen, mikä saattaa perustua juuri vastustuskyvyn parantumiseen tulehduksia vastaan. Vaikka avantouimariystävän hehkutus ja avannon tumma syli saattavat houkutella kokeilemaan lajia itsekin, on muutamia sairauksia, joita avantouinnilla ei helpoteta vaan pikemminkin päinvastoin.
Ja haittoja myös
Kylmä vesi ja avantouinti voivat olla uhka terveydelle. Erityisesti tämä koskee sydänsairaita ja astmaa sairastavia henkilöitä. Hetkellinen kylmäaltistus kuormittaa sydäntä ja supistaa keuhkoputkia. Ääreisverenkierto supistuu, mikä nostaa hetkellisesti verenpainetta ja lisää sydämen syketaajuutta, jolloin seurauksena on sydämen kuormittuminen.
Tällainen lisäkuormitus voi lisätä sydämen rytmihäiriöherkkyyttä. Hengityselimistössä kylmän ilman aiheuttama keuhkoputkien supistuminen saa tottumattoman haukkomaan henkeään ja voi johtaa jopa sokkireaktioon. Ilmiön aiheuttaa adrenaliinin ja noraderenaliinin pitoisuuksien nousu elimistössä.
Täysin kielletyksi avantouintia ei edellämäinituille ryhmille voida julistaa, mutta avantouinnin aloittamisesta kannattaa neuvotella ensin lääkärin kanssa.
Siihen tottuu...
Hetkellistä kylmäkuormitusta voidaan verrata hyvinkin fyysiseen kuormitukseen. Ja kuten liikunnallisessa rasituksen laita on, harjoitus tekee mestarin myös avantouinnissa. Tässä kysymys on tottumisesta eli adaptaatio-ilmiöstä.
Jo kuudennen pulahduskerran jälkeen on havaittu tottumista kylmään veteen. Kylmänsietokykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat myös kehon koko ja muoto, rasvakudoksen määrä, sekä fyysinen kunto ja ikä. Mitä pienempi ja vähärasvaisempi uimari, sitä nopeammin vilu yllättää. Kehon muodolla on kylmänsietoon vaikutusta rasvan varastoitumisen sijainnin vuoksi. Pienen lapsen avantouinnin aloittamisessa ei kannata hosua. Lapsen ihon lämmönsäätelyjärjestelmä ei ole kehittynyt kuten aikuisen, ja lämpöä haihtuu huomattavasti nopeammin.
Uimataitoinen ja koululainen voisivat olla perusedellytykset pienen kuutin polskahdukselle. Ja kunhan jalka nousee niin, että avantoon meno ja sieltä poistuminen onnistuvat omin voimin ja turvallisesti, ei syntymävuotta ole syytä syynäillä.
Sauna ja avanto?
Se, kuuluuko avantouintiin saunominen, näyttää olevan jonkinlainen "koulukuntakysymys".
Terveelle ihmiselle avantouinti saunalla tai ilman, on vaaratonta virkistystä. Saunomisen yhteydessä avannossa käynti säännöllisesti tai useamman viikon tai kuukauden ajan lisää kylmänsietokykyä, mutta on rasittavampaa sydämelle kuin pelkkä avantouinti.
Kun avantoon mennään kuumasta saunasta, ihon pinnan pienet hiussuonet ovat laajentuneet , ja avantoon mennessä ne äkillisesti supistuvat, mikä aiheuttaa ihon tilapäisen turvotuksen. Saunan lämmön nostattama sydämen syke laskee hiukan, mutta ei lepotasolle. Sydämen työmäärä nousee.
Aloittelijan ei kannata harrastusta maaliskuun kylmistä vesistä aloittaa, vaan totutella jo elo-syyskuun viileneviin vesiin. Yhtä mieltä asiantuntijat ovat siitä, että avantouinnin hyödyt ovat haittoja suuremmat.
Lue myös Akuutin toinen juttu avantouinnista:
Hyvää oloa avannosta! 6.3.2007
Asiantuntijat:
JOUKO MÖLSÄ, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Medivire työterveyspalvelut OY
KYLLIKKI KAUPPINEN, FT
Toimittaja:ANNETTE RINNE