30.10.2001 Lasten unihäiriöt Uni ja unensaanti ovat tärkeitä asioita lapsiperheissä. Joskus uni kuitenkin häiriintyy, silloin puhutaan unihäiriöistä. Lapsilla esiintyy erilaisia unihäiriöitä. Suurin osa niistä ovat harmittomia ja niiden hoidoksi riittää usein kotikonstit. Eniten lapsiperheitä koettelee unirytmin häiriöt. Lasten unirytmi pyrkii yleensä siirtymään myöhäisemmäksi. Vanhempien rooli selkeän päivärytmin huolehtijana on tässä ratkaisevin asiassa ratkaisevin tekijä. Harvemmat, vakavammat unihäiriöt vaativat ammattiapua. Uneen liittyvät erityishäiriöt Nämä parasomnioiksi kutsutut erityishäiriöt ovat tyypillisiä ja yleisiä, mutta harmittomia. Uneen liittyviä erityishäiriöitä ovat heräämiseen ja nukahtamiseen liittyvät häiriöt. Heräämiseen liittyviä ovat mm. yölliset kauhukohtaukset ja unissa kävely. Nämä uneen vaikuttavat häiriötekijät esiintyvät yleensä alkuyöstä. Nukahtamiseen liittyviä parasomnioita ovat liikehäiriöt, eli kehon heijaaminen, pään kiertäminen edestakaisin, pään takominen ja kehon edestakainen keinuttaminen. Nämä oireet voivat olla hyvinkin dramaattisen näköisiä. - Vanhemmat saattavat huolestua tällaisen näyn kohdatessaan. Tällaiset oireet ilmaantuvat tavallisesti ensimmäisen ikävuoden lopulla ja häviävät 2-4 ikävuoteen mennessä. Pienillä lapsilla tällaiset oireet ovat hyvin yleisiä, joita 9 kk ikäisillä esiintyy ainakin lievänä jopa 75%:lla, 18 kk iässä 50%:lla ja vielä 4-vuotiaillakin 8%:lla. Pojilla häiriöt ovat 3-4 kertaa yleisempiä kuin tytöillä, kertoo lääketieteen tohtori Turkka Kirjavainen HYKS:n lasten ja nuorten sairaalasta. Lasten unenaikaiset hengityshäiriöt Kirjavainen on ollut perustamassa lasten unilaboratorioita Turkuun, Tampereelle ja Helsinkiin. Unilaboratorioissa tutkitaan lasten unenaikaisia hengityshäiriöitä. Nämä häiriöt vaativat jo vähän aktiivisempaa suhtautumista. - Uniapneaa esiintyy arviolta vain noin 3 %:lla lapsista. Siihen altistavia tekijöitä ovat ahtaat ylähengitystiet, suuret nielu- tai kitarisat ja pienileukaisuus. Imeväisiällä pääoireita ovat äänekäs unenaikainen hengitys tai kuorsaus ja lisääntynyt unenaikainen hikoilu. Vanhemmilla lapsilla oireina voivat olla kuorsauksen ja unenaikaisten hengityskatkosten lisäksi käytöshäiriöt, infektiokierre ja kouluvaikeudet. Lapsen unta ja nukahtamista kannattaa seurata vanhemman roolissa. Monesti ongelmista selvitään iän, kokemuksen tai muuttuneiden tapojen avulla. Jos kuitenkin epäilet jotain muuta, ota ihmeessä yhteyttä alan ammattilaisiin ja kysy lisää. Asiantuntija Toimittaja
|
