30.10.2001
Uniapneaa epäillään syypääksi
lukuisiin liikenneonnettomuuksiin

Kuorsaajantautia eli uniapneaa sairastaa Suomessa arviolta 150 000 henkilöä.
Kyseessä on vaarallinen tauti; sitä muun muassa epäillään syypääksi lukuisiin liikenneturmiin.

- Merkittävä osa bussinkuljettajille sattuvista liikenneonnettomuuksista liittyy väsymykseen ja tämän varmasti merkittävin syy on uniapnea, sanoo keuhkotautien ylilääkäri Osmo Rossi Länsi-Pohjan keskussairaalasta.

Uniapnella tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia. Taudille on tyypillistä äänekäs kuorsaus, jonka yleensä ensimmäisenä huomaa petikaveri. Seurauksena ovat mm. voimakas väsymys, muistihäiriöt, keskittymisvaikeudet ja ärtyneisyys. Tyypillinen uniapneetikko on keski-ikäinen, ylipainoinen mies, mutta toisaalta myös hoikat voivat sairastua uniapneaan. Naisilla vaiva yleistyy vaihdevuosien jälkeen.

- Vasta 45-50 vuoden ikävuoden jälkeen naisilla alkaa uniapnea yleistyä, kun taas miehillä se lisääntyy tasaisesti 30 ikävuoden jälkeen, ylilääkäri Rossi selvittää.

Uniapneetikolla voi yhden tunnin aikana olla kymmeniä yli kymmenen sekuntia kestäviä hengityskatkoksia, jotka aiheuttavat sydämen ja aivojen hapenpuutetta. Uniapnea todetaan ns. unipatjalla sairaalassa. Patjaan kiinnitetyt mittauslaitteet seuraavat yön yli uniapneetikon kuorsausta ja hengityskatkoksia. Mittauksen voi tehdä myös kotona matkalaukkumallisella, tietokoneohjatulla laitteella.
Uniapneaa voi hoitaa jo pelkällä painonpudotuksella, mutta koska laihdutus on tunnetusti vaikeaa, keinoja on muitakin.
Lievissä tapauksissa hyviä tuloksia voidaan saada nielun avarrusleikkauksella, joka poistaa kuorsauksen hyvin.
Tehokkaimmaksi hoidoksi on jo kymmenen vuoden ajan osoittautunut ylipainehengityshoito.
Uniapneetikko käyttää nukkuessaan nenämaskia, jonka kautta johdetaan ylipaineella ilmaa ylähengitysteihin, niin että ne pysyvät auki.

- Käytännöllisesti katsoen kaikki potilaat ovat saaneet tästä hyötyä ja lähes kaikille tämä on oireet täysin poistava hoitomuoto, ylilääkäri Osmo Rossi kertoo.
Uniapneetikko voi joutua käyttämään laitetta koko loppuelämänsä ajan.

- Periaatteessa, jos paino ei muutu ja jos nielussa ei ole mitään kirurgisesti hoidettavaa, kysymys on loppuelämän kestävästä hoidosta, Rossi huomauttaa.

Asiantuntija
Osmo Rossi
keuhkotautien ylilääkäri
Länsi-Pohjan keskussairaala

Toimittaja
SEPPO KORHONEN