|
12.11.2002
Pienten lasten vanhemmilla riittää tekemistä aamusta iltaan. Jaksamiseen tarvitaan riittävästi lepoa ja aikaa myös omille asioille. Lepohetkien järjestäminen lapsen kanssa ei kuitenkaan onnistu heti vaan vaatii harjoittelua, sillä lasten univalverytmi on vielä vakiintumaton. Erilaiset unen häiriöt ovat tavallisia. Vaikka vauvat nukkuvat paljon, uni on yksilöllistä ja jaksottaista. Vauvan univalverytmi säätelee muiden perheenjäsenten nukkumista enemmän tai vähemmän ja joskus se koetaan häiriöksi. Nukkumaanmenohetkeä voi ainakin helpottaa tuttujen tapojen kautta. Esimerkiksi säännölliset nukkumaanmenoajat ja varsinkin unilelu tai riepu tekevät nukahtamisen sujuvammaksi.
Lapsen elinympäristö muokkaa vuorokausirytmiä. Näin yhteiset lepohetket kulkeutuvat samoille raiteille ennemmin tai myöhemmin. Joskus unirytmi voi tosin kääntyä ihan ylösalaisinkin ja vanhemmat saattavat todella väsyä. Silloin kannattaa hakea apua joko läheisiltä tai tuttavilta vaikka pelkästään nukkumiseen. Apua voi hakea myös asiantuntijoilta. Ensi- ja turvakodit tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden hengähtämiseen ja tukevat heitä sekä vauvaa ”unikoulussa”. -Jotkut vauvat voivat herätä kahden tunnin välein syömään, toiset neljän tunnin, jopa kuuden tunnin väleinkin. Sitten vasta voidaan puhua häiriöstä, jos unen katkonaisuus rasittaa vauvaa tai koko perhettä, sanoo Ensi- ja turvakodin ohjaaja Tiina Savelius. Unikoulussa ollaan usein miten kolmesta viiteen vuorokauteen. Sinä aikana tutustutaan yhdessä lapsen uneen, suodaan vanhemmille lepoa.
Merja Syrjälä haki molempien poikiensa kanssa apua unikoulusta. Hänen kohdallaan unettomuus vei voimat kokonaan. Jessen unirytmi oli rikkonaista vauvasta lähtien. Rauhattomuuden syyksi selvisi myöhemmin maitoallergia, jonka vuoksi myös Juuso-vauva oli levoton. Jesse on nyt nelivuotias ja Juuso kaksi. Unikoulusta on kulunut puolitoista vuotta ja nykyään äiti nukkuu poikineen aamuun saakka. -Siihen meni vähän aikaa ennen kuin tajusi, että on lupa nukkua koko yö. Se on niin valtava muutos, ettei sitä voi ymmärtää kuin sellainen joka on sen kokenut, huokaa Merja Syrjälä. Toimittaja: SIRKKU KIANTO
|
