30.9.2003
HYVÄÄ OLOA - SILMÄJUMPASTA

Tietokoneruudun tuijottaminen tai tarkkaa pinnistämistä vaativa työ saa silmät punoittamaan ja kutiamaan. Yksinkertainen taukojumppa auttaa silmiä jaksamaan.

SILMÄTKIN KAIPAAVAT LIIKUNTAA

Silmiä ei ole tarkoitettu pienen alueen jatkuvaan tuijottamiseen ja siksi ne väsyvät esimerkiksi näyttöpäätetyössä. Staattinen lihastyö puuduttaa silmiä. Nykyään varsinkin istumatyöläisiä kehotetaan pitämään taukojumppaa ja se kannattaakin ulottaa silmiin asti.

- Ihan samalla lailla kuin muutakin kehoa, silmiä liikuttaa lihakset ja ne voivat väsyä tietyissä tilanteissa ja ne kaipaavat rentoutusta. Se on suurin syy, minkä takia niitä pitää jumpata, kertoo työfysioterapeutti Tuija Virtanen Turun aluetyöterveyslaitokselta.

- Nykyihminen katsoo hyvin paljon lähietäisyydelle ja tämä lähietäisyydelle katsominen nimenomaan rasittaa silmiä.

SILMÄJUMPPA VIRKISTÄÄ

Silmäjumppa ei paranna silmäsairauksia eikä todistetusti ehkäise niitä. Jumppaaminen kuitenkin kannattaa ihan samalla tavalla kuin tavallinenkin jumppa: silmien vetreyttäminen auttaa pitämään peruskuntoa yllä ja vähentää työn aiheuttamaa rasittumista.

- Ihan tämmöisiin rasitusoireisiin silmäjumpalla on vaikutusta, eli silmät ei väsy niin helposti eikä tule niin helposti kirvelyä, pistelyn tuntua tai kuivumista silmiin.

Mistä sitten tietää, milloin silmät kaipaavat jumppaa?

- Kannattaa kuunnella kehoaan tältäkin osin. Eli jos tuntuu, että silmät kuivuu helposti, se on yksi merkki, että ne on väsynyt, tai jos silmät tuntuvat illalla omituisilta tai ne on jämähtänyt kiinni tai johonkin tiettyyn asentoon niin, että tuntuu, että ei saa tarkennettua katsettaan hyvin, tai näkee kaksoiskuvia, niin tämmöiset oireet voivat helpottua, kun silmiä jumppaa ja rentouttaa välillä, kertoo Virtanen.

MISSÄ JA MILLOIN VAIN

Silmäjumppaa voi harrastaa missä ja milloin vain. Tuija Virtanen tarjoaa muutaman esimerkin sekä silmää elvyttävistä että rentouttavista liikkeistä. Ne voi tehdä vaikka oman pöydän ääressä tai seisten.

1. Nosta kulmia ja näytä hämmästyneeltä. Loksauta vaikka suukin vielä auki. Purista sitten silmät tiukasti kiinni ja rentouta. Toista viisi kertaa.
   
   
2. Katsele vuoronperään oikealle ja vasemmalle. Toista viisi kertaa.
   
   
3. Tuo sormi aivan nenän eteen niin, että seuraat sitä katseellasi, ja vie sormi sitten mahdollisimman kauas ja seuraa sitä katseellasi. Anna katseesi sitten siirtyä kaukaisuuteen. Toista viisi kertaa.
   
   
4. Piirrä näkymätön makaava kahdeksikko ilmaan peukalolla ja anna katseesi kiertää peukalon mukana. Tee liike molemmilla käsillä kolme kertaa.

ISKE SILMÄÄ, KURTISTA KULMIA

Silmäjumpan sijasta tai lisäksi silmiä voi rentouttaa myös muilla keinoilla.

- Ensimmäinen vinkki on, että jos tuntuu, että silmät väsyy, niin laita ne hetkeksi kiinni, koska se rentouttaa niitä. Toinen hyvä konsti on katsoa alaspäin, koska silloin silmä on levollisessa asennossa ja räpytysrefleksi toimii ja silmä kostuu.

- Kannattaa muistaa myös se, että katsoo välillä kaukaisuuteen eikä tuijota vain sitä omaa napaansa tai ihan lähiympäristöä. Eli kannattaa aina välillä katsoa ulos ikkunasta ja antaa katseen levätä siellä taivaan linnuissa, muistuttaa Virtanen.

Silmälihaksia voi rentouttaa myös painelemalla sormella nenänvarren ja silmän sisäkulman välissä olevaa kuoppaa kevyellä liikkeellä. Myös kulmakarvoja voi rypistellä kuin karjalanpiirakoita leivottaessa, sillä se elvyttää verenkiertoa ja rentouttaa. Hyviä ja helppoja harjoituksia on myös silmien vinkkaus ja kulmien kurtistus.

HYVÄÄ OLOA – MYÖS TYÖPAIKALLA

Silmien hyvään oloon voi vaikuttaa myös paljon työpaikalla. Esimerkiksi näyttöpäätetyössä kannattaa kiinnittää huomiota katseluolosuhteisiin. Työterveyslaitos on listannut hyvät katseluolosuhteet seuraavalla tavalla:

• Katseen suunnassa ei ole häiritseviä heijastuksia tai häikäisyä.
• Valaistus on riittävä.
  
• Näytön ensimmäinen tekstirivi on vaakasuoran katseentason alapuolella.
  
• Näytön kirkkaus ja kontrasti on säädetty työntekijälle sopivaksi.
  

- Silmien asentohan määrittelee aika paljon myös muita asentoja, eli ihmisen asento määräytyy sen mukaan miten ihminen näkee. Silloin sillä on aika iso merkitys myös koko kehon käyttöön, kuten esim. niska-hartiaseudun vaivoihin, muistuttaa Virtanen.

- Jos ihminen on levollisessa asennossa ja rento kokonaisuutena, niin silloin näkeminen onnistuu hyvin ja siinä mielessä on hyvä olla ja jaksaa paremmin tehdä työtäkin.

Asiantuntija: TUIJA VIRTANEN, työfysioterapeutti, Turun aluetyöterveyslaitos

Toimittaja: TIIA VÄRE