Akuutin Arkisto
2.11.2004
Maailman pienimmät kirurgit
– Päivää. Haluaisitteko että leikataan, vai laitetaanko toukkia?
– Toukkia tietenkin, ne ovat kerrassaan mahtavia. Mutta saisiko niitä tällä kertaa teepussissa?
Uusi vanha keksintö
Ensimmäisessä maailmansodassa opittiin paljon sairaanhoidosta. Muun muassa se, että jos haavoittuneen sotilaan haavaan ilmaantui raatokärpäsen toukkia, oli hänen paranemisennusteensa usein paljon parempi kuin sellaisen, jonka ympärillä kärpäset eivät surisseet.
Kun asiaa tutkittiin lähemmin, huomattiin, että raatokärpäsen lihaa syövä toukka söi tarkemmin sanottuna mädäntynyttä tai kuollutta lihaa. Lääketieteellisestä näkökulmasta katsottuna toukka teki saman kuin kirurgi veitsellään - puhdisti haavan kuolleesta aineksesta ja esti kuoliota kehittymästä. Toukka, tai oikeastaan toukkalauma, teki sen sen vain paljon tarkemmin, se kun lopettaa ruokailun heti osuessaan elävään kudokseen. Kirurgin pitää veistää vähän tervettäkin, ja haava kasvaa aina jonkun verran isommaksi.
Mahtavia uutisia, paitsi etteivät ne ole uutisia. Toukkia on laitettu haavoihin vuosisatojen ajan, ilman sen kummempia tutkimuksia. Vanha kansanlääkintäkeino on vain jäänyt sivistyksen jalkoihin. Niin kuin moni muukin perinteinen hoitotapa, se on korvautunut uudemmalla, kalliimmalla, teknisemmällä ja usein huonommalla keinolla.
Jos joku asia kuvaa 1900-lukua, se lienee juuri teknologian kehittyminen. Niinpä vuosisadan alkupuolen uusvanhat löydökset saivat levätä rauhassa läpi vuosikymmenten ilman, että kukaan olisi niistä kovin kohissut. Toukat söivät muille kelpaamattomia aterioitaan kaupunkien roskalavoilla ja maaseutujen metsissä, eikä niitä huolittu sairaalan työntekijöiksi. Ei, vaikka tarvetta olisi ollut.
Toukkien tarve kuitenkin kehittyi pikku hiljaa. Muun muassa toukkien sijasta haavojen puhdistajina käytetyt antibiootit pitivät huolta siitä, että vanhoja keinoja tultaisiin vielä kaipaamaan. Vuosisadan loppuun mennessä antibiootit kun onnistuivat jalostamaan sellaisia bakteereja, joihin eivät enää mitkään konstit tehonneet. Paitsi raatokärpäsen toukat.
Kliinisiä toukkia laboratoriossa
Maailmansodan aikaiset tutkimukset eivät päässeet kuitenkaan täysin unohtumaan. Aina joku innostuu. Eräs innostuneista on Steve Thomas, Walesin Bridgendissa sijaitsevan the Princess of Wales -sairaalan Surgical Materials Testing Laboratoryn johtaja. SMTL:ssa tutkitaan muun muassa sitä, kuinka hankalia haavoja voisi hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Ja koska juuri tämä, hankalien, umpeutumattomien, kuolioon kehittyvien haavojen hoito on raatokärpäsen toukkien ominta alaa, ei ole ihme, että Thomas kollegoineen ihastui lihansyöjätoukkiin.
Thomas kirjoitti asiasta sairaalan johdolle, joka myöntyi sen verran, että lupa toukkakokeiluihin heltisi. Raatokärpänen oli saanut yhden jaloistaan sairaalan oven väliin.
– Meitä kiinnosti selvittää, voisimmeko tuottaa steriilejä toukkia ja hoitaa niillä haavoja, joita ei tavallisin konstein saatu paranemaan. Vuonna 1995 esitimme ajatuksen sairaalan johdolle ja he myönsivät rahoitusta asiaa varten. Perustimme ensimmäisen toukkakasvattamon pieneen komeroon ja siitä se pikku hiljaa lähti kehittymään, Thomas nauraa.
Kokeilujen tulokset olivat sen verran hyviä, että toukkien kannattajakunta laajeni nopeasti. Thomas sai luvan laajentaa toimintaa ja alkaa hoitaa potilaita sairaalassa. Nykyään SMTL:n tiloissa toimii toukkien kasvattamo, jossa omasta raatokärpäskannasta tuotetaan steriilejä toukkia ympäri maailmaa lähetettäväksi.
Toukat ovat nopeasti kiemurrelleet koko sairaalan keulakuvaksi. Ennen niin inhotuista ötököistä on luotu bändi, joka koristaa niin kahvimukeja kuin teepaitojakin. Unelias pikkukaupunki Etelä-Walesissa on yhtäkkiä noussut lehtien otsikoihin ja kahvipöytien puheenaiheeksi.
Uusi toivo sairaalabakteereja vastaan
Sairaala ei suinkaan valinnut huonoa sijoitusta rahoilleen. Toukat ovat halpoja, tehokkaita ja turvallisia.
Hoito on yksinkertaista. Leikkaussalia tai suurta hoitaja- tai kirurgimäärää ei tarvita. Haavan päälle kaadetaan steriilistä putkilosta annos toukkia, jotka peitetään hengittävällä nylonliinalla. Liina teipataan kiinni, jotteivät toukat karkaisi, ja paketti on valmis. Muutaman päivän aikana toukat syövät kuolleen lihan pois ja puhdistavat haavan. Sitten side avataan ja turpeaksi lihoneet toukat otetaan pois.
Yleensä alta paljastuu terve haava.
– Toukat tekevät kaksi asiaa haavassa. Ensinnäkin ne poistavat kuollutta kudosta syömällä sen. Sen lisäksi ne poistavat haavoja tulehduttavaa bakteriaa tuottamalla omaa antibakteerista ainetta, Thomas selvittää.
Toukkien bakteereja hävittävä ominaisuus onkin nyt suurimman kiinnostuksen kohteena. Toukat eivät nimittäin piittaa siitä, onko niiden syömä aines kenties antibiooteille vastustuskykyistä vai ei – bakteerit kuolevat niiden mahassa joka tapauksessa. Siten ne pystyvät siihen, mihin vahvimmistakaan antibiooteista ei ole – tappamaan esimerkiksi tuhoisan MRSA-bakteerin.
– Olemme pystyneet osoittamaan, että yksi tai kaksi toukkakäsittelyä usein eliminoi MRSA-bakteerin, joten kärpäsen toukista on valtavasti hyötyä kun näitä bakteereja vastaan taistellaan.
Tehokas, turvallinen ja tykätty
Toukkahoitoa voi antaa oikeastaan kenelle tahansa, myös eläimille. Ja hoitoa on helppo antaa, ohjeet tulevat pakkausten mukana. Kaiken muun hyvän lisäksi se on halpaa. Yksi annos toukkia maksaa kuutisenkymmentä puntaa, johon lisätään vielä toimituskulut. Pienellä purkilla on hintaa, mutta kun otetaan huomioon, että vaihtoehtona voi olla viikkojen tai kuukausien sairaalahoito, ovat kustannukset lopulta aika pienet.
Hoitajien ja tutkijoiden lisäksi toukat nauttivat ennen kaikkea potilaiden suosiota. Toukat eivät ole kovin miellyttäviä seuralaisia, eikä niiden ominaistuoksu varsinaisesti hurmaa ketään, mutta silti niiden suosiota ei ole syytä ihmetellä. Jos toukkahoito pelastaa vaikkapa jalan amputoinnilta, alkaa otuksia ehkä tutkailla vähän suotuisammasta näkökulmasta. Nykyään potilaat osaavat kuulemma oikein pyytää "niitä ihmeellisiä toukkia".
Toukkien maailmanvalloituksella on näyttäisi olevan vain yksi este: kaikki eivät pidä raatokärpäsen lihaa syövistä toukista.
– Toukathan ovat eläviä olentoja ja tämä tietysti saattaa mietityttää joitakin potilaita. Me kutsumme tätä yökkäystekijäksi. Mutta kun selitämme heille, että toukat eivät ole isoja, ne eivät tunnu miltään, eivät karkaa tai muutu kärpäsiksi haavassa ja niin edelleen, he yleensä ymmärtävät ja ovat lähes poikkeuksetta tyytyväisiä hoitoon.
Ja todellisille toukkakammoisille on heillekin nykyään olemassa ratkaisu: teepussin näköinen laite, eräänlainen toukkapussi, jonka läpi toukat pystyvät syömään ja puhdistamaan haavan ilman, että potilas varsinaisesti on kosketuksissa niihin. Toukkapussi laitetaan haavaan ja jonkin ajan kuluttua nostetaan pois. Vähän kuin keittäisi teetä...
Asiantuntija: STEVE THOMAS, johtaja, Surgical Materials Testing Laboratory, The Princess of Wales Hospital, Bridgend, SouthWales
Surgical Materials Testing Laboratory: http://www.smtl.co.uk/
Toimittaja: MIKKO PENTTILÄ