Akuutin Arkisto
10.2.2004
Lapsen elämää epilepsian kanssa
Lapsuusiän epilepsiaa sairastaa Suomessa noin 5000 alle 15-vuotiasta. Lasten epilepsian puhkeamiseen löytyy kuitenkin vain harvoin elimellistä syytä. Sairautta voidaan hoitaa nykyään tehokkaasti, ja suurin osa potilaista saadaan lääkehoidolla kohtauksettomiksi.
Mia Jokinen sairastui poissaoloepilepsiaan ollessaan ensimmäisellä luokalla. Hän oli siihen saakka ollut täysin terve. Äiti huomasi, että tyttö ei saanutkaan aina sanottua, mitä oli aikonut vaan pysähtyi kesken lauseen omiin ajatuksiinsa.
Mia pääsi nopeasti tutkimuksiin ja hänellä todettiin Taysin aivosähkökäyrässä poissaoloepilepsia.
Lapsuusiän epilepsialle on tyypillistä, että kohtauksia tulee runsaasti ja ne lisääntyvät taudin puhkeamisen jälkeen. Mialla oli ensimmäisen aivosähkökäyrän oton aikana peräti kaksikymmentä parinkymmenen sekunnin pituista kohtausta.
– Ensin tietysti harmitti, että miksi juuri minä kaikista maailman ihmisistä, mutta kyllä ajatukseen sitten tottui. Lääkkeen otto oli vain inhottavaa, koska ne olivat niin isoja.
Moninaiset oireet
Epilepsian pääasiallinen tutkimuskeino on oireiden hyvä kuvaus. Epilepsian tyypittämiseksi tehdään lisäksi sairaalassa aivosähkökäyrätutkimuksia. Myös aivojen rakenteet tutkitaan joko tietokonekerros- tai magneettikuvalla.
Epilepsian oireet voivat olla hyvin moninaisia ja myös epilepsiaa on useita tyyppejä. Lähtökohtana on, että kohtaus voi olla minkälainen hyvänsä. Yhdellä lapsella kohtaukset ovat yleensä aina samanlaisia, mutta imeväisikäisillä voi olla useita kohtaustyyppejä samanaikaisesti.
– Yleisimpiä ovat tajuttomuus- ja kouristukohtaukset sekä lyhyinä pysähtymisinä esiin tulevat poissaolotyyppiset kohtaukset. Niiden lisäksi etenkin imeväisikäisillä voi olla lyhyitä säpsähdyksinä tai säpsähdyssarjoina esiintyviä kohtauksia, Kai Eriksson, Taysin lasten neurologian erikoislääkäri kertoo.
Noin kolmasosalla epilepsiaa sairastavista on muitakin neurologisia oireita jo ennen epilepsian puhkeamista. Suurin osa epilepsiaan sairastuneista lapsista on kuitenkin ollut terveitä ennen sen puhkeamista, ja ovat sitä myös jälkeen.
Mihin lääkkeiden teho perustuu?
Epilepsian hoitona käytetään vanhoja ja turvallisia epilepsialääkkeitä. Uusia epilepsialääkkeitä käytetään vain lisälääkkeinä, myös viranomaisten näkökulmasta. Lääkkeillä suurin osa potilaista saadaan kohtauksettomiksi, vaikka kaikkia lääkkeiden vaikutusmekanismeja ei tunneta.
– Kaksi tunnettua pääasiallista vaikutusmekanismia on, ja toinen niistä liittyy hermosolun pinnalla liikkuvien sähköimpulssien johtumiseen heijastuviin vaikutuksiin. Toinen taas kemiallisten välittäjäaineiden kautta välittyviin vaikutuksiin, Eriksson tarkentaa.
Mianonneksihänen epilepsiaansa tehosivat heti ensimmäiset lääkkeet. Hänen kohtauksensa alkoivat selvästi vähentyä lääkehoidon aloituksen jälkeen. Ainoa sivuvaikutus oli alussa väsymys.
Epilepsiakohtaus on sähköinen häiriö aivoissa, joka syntyy spontaanisti ilman ulkoisten tekijöiden suoranaista vaikutusta. Mian kohtaukset tulivat täysin varoittamatta ja ilman ennakkotuntemuksia. Se tiedetään, että epilepsia-kohtaukset tulevat helpommin väsyneenä ja silloin, kun aivoja ei käytä aktiivisesti. Terveellisillä elintavoilla niitä voidaan myös ehkäistä.
Avoimuus auttaa lasta
Yhteistyö kodin, hoitavan lääkärin ja koulun
tai päiväkodin kanssa on tärkeää. Kun kaikilla
lapsen kanssa tekemisissä olevilla on riittävästi
tietoa, niin he osaavat auttaa lasta kohtauksen tullessa.
Mian äiti päätti kertoa sairaudesta myös luokkatovereille
ja heidän vanhemmilleen.
– Oli ihan sataprosenttisesti positiivinen vastaanotto. Oli hyvä ratkaisu, että puhuttiin niin avoimesti. Kun Mian luokalla olevat lapset tiesivät siitä, niin ei kukaan ihmetellyt enää sen jälkeen, Anne Jokinen muistelee.
Tänä päivänä epilepsia voidaan hoitaa useimmilla miltei täysin kohtauksettomaksi. Mian onneksi, hänen epilepsiansa kuuluu niihin, joissa kohtaukset yleensä loppuvat tietyssä iässä. Hän on pärjännyt jo kaksi vuotta ilman lääkkeitä, eivätkä kohtaukset ole palanneet.
– Ihan hyvin tämä varmasti menee, koska lääkityskin on jo lopetettu. En usko, että sitä enää tulee minulle, mutta jos tulisikin niin sitten tietäisin mitä pitäisi tehdä ja mitä on tulossa. Katson valoisin mielin tulevaisuuteen, Mia naurahtaa.
Älä jätä kohtauksen saanutta
Epilepsiakohtauksen saanutta voi auttaa jokainen. Pitää vain pysyä itse rauhallisena, eikä saa yrittää estää epileptikon kouristuksia. Sen sijaan pitää varmistaa, että potilas ei satuta kouristellessaan itseään mihinkään.
Mikäli potilas menettää tajuntansa, hänet pitää kääntää kylkiasentoon kohtauksen loputtua. Jos kohtaus ei mene ohi viidessä minuutissa pitää hälyttää ambulanssi. Ja muista vielä, että epilepsia-kohtauksen saanutta ei saa koskaan jättää yksin ennen kuin on varmistanut, että kohtaus on mennyt kokonaan ohi.
Lisätietoja
Epilepsialiitto: http://www.epilepsia.fi/
Asiantuntija: KAI ERIKSSON, lasten neurologian erikoislääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala
Toimittaja: NINA KUJANSIVU