Etusivulle
Toimitus
Historia
Arkisto
Linkit

Arkisto

23.3.2004
IBD ON KASVAVA
SAIRAUSRYHMÄ SUOMESSA

- Se alkoi vatsakivuilla ja sitä jatkui ja jatkui. Sitten tuli pientä kuumeilua, joka myös jatkui päivästä toiseen. Sen jälkeen tuli laihtumista ja huonovointisuutta, joka ei mennyt yön yli nukkumalla ohi, vaan piti vihdoin ja viimein mennä lääkäriin. Oireet hävisivät lääkehoidolla ja asia oli sillä selvä. Neljän vuoden päästä oireet alkoivat uudelleen, jolloin säikähdin, että tuleeko se tauti taas. Silloin toisella sairaalassa oloaikana tämä sitten diagnosoitiin IBD- taudiksi.

Näin kuvailee Pirkko Jormalainen sairastumisensa alkuvaiheita, tuolloin hän oli nuori äiti ja opettaja. Jormalainen on yksi yli 20 000 suomalaisesta, joiden päivittäiseen elämään kuuluu IBD (inflammtory bowel disease). Kirjainyhdistelmä pitää sisälään Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolentulehduksen (koliitti).

Pitkäaikaisiin, tulehduksellisiin suolistosairauksiin sairastuu maassamme vuosittain noin 1500 ihmistä. Tyypillinen potilas on iältään 18 – 30-vuotias. Haavaisen paksusuolentulehduksen osalta sairastuneiden määrä on pysynyt vakiona, mutta Crohnin taudin ilmaantuvuus näyttäisi olevan kasvussa - syytä tähän ei tiedetä. Myöskään sairauden syntyperää ei tiedetä.

- Syyllisinä on pidetty bakteereja, viruksia, ravintoaineita, antibiootteja ja muitakin lääkeaineita, mutta mitään selvää näyttöä ei ole löydetty, kertoo gastroenterologi Timo Blomster Oulun kaupunginsairaalasta. Ainakin osittain on kyse perinnöllisestä taipumuksesta sekä ympäristötekijöistä. Kolmantena on tällainen tuntemattomasta syystä johtuva elimistön poikkeava reagointi suoliston normaalille bakteerikasvustolle, joka aikaan saa tulehduksen suoliston limakalvolle, jatkaa Blomster.

Stressi ei tutkimusten valossa näytä lisäävän riskiä sairastua IBD:n, mutta monet sairastuneet kokevat sen lisäävän oireita. Jormalainen näkee stressin yhtenä syynä sairastumiseensa, eräänlaisena laukaisevana tekijänä.

- Oli työpaikat ja ensimmäinen lapsi. Töitä teki paljon ja työpäivät olivat pitkiävenyen usein pitkälle iltaan ja yöhönkin ja siihen sitten kaikki muu päälle. Kaiken kaikkiaan alkuvuodet olivat kiireistä aikaa.

IBD:N LUONNE

Taudille on ominaista jaksottaisuus; oireettomat jaksot vuorottelevat aktiivisten vaiheiden kanssa. Välissä olevat oireettomat jaksot saattavatolla pitkiä - kuukausia tai jopa vuosia - mutta sitten tauti yhtäkkiä aktivoituu. Tärkein oire kroonisissa suolistotulehduksissaon ripuli.

- Haavaisessa paksusuolentulehduksessa nimenomaan verinen ripuli, sen sijaan Crohnin taudissa ripuli on harvoin veristä. Crohnin taudin muu oireisto on hieman laaja-alaisempi, ja siihen liittyy enemmän vatsakipuja, potilas myös laihtuu ja saattaa olla kuumeilua, sanoo Blomster.

Haavainen paksusuolentulehdus alkaa yleensä peräsuolesta ja jatkuu yhtenäisenä tulehduksena johonkin paksusuolen osaan päättyen kuin veitsellä leikaten, muu paksusuoli saattaa olla aivan terve.

- Crohnin tauti voi periaatteessa esiintyä koko ruoansulatuskanavassa suusta peräsuoleen. Useimmiten sairaus kuitenkin paikantuu ohutsuolen loppuosaan ja paksusuolen alkuosaan. Tähystyksessä tulehdusmuutokset näkyvät erilaisina haavaumina ja suolen limakalvo vuotaa herkästi verta, kertoo Blomster.

Suolistovaurioiden lisäksi IBD:n liittyy liitännäissairauksia, kuten nivel- ja ihotulehduksia. Harvinaisempia komplikaatioita ovat sappiteiden ahtaumat ja haimatulehdus. Pitkäaikaiseen suolistotulehdukseen, käytännössä kymmenisen vuotta diagnoosista, liittyy hiukan suurentunut riski sairastua suolisyöpään.

TAUDIN HOITO

Koska taudin syntymekanismia ei tarkkaan tiedetä, syynmukaista hoitoa ei ole olemassa. Ensisijaisesti käytetään lääkehoitoa, mutta sillä ei voida tautia parantaa.

- Lääkehoidolla pyritään siihen, että potilaat pärjäävät. Jos tauti on lievä, potilaat saattavat pärjätä hyvin lievällä lääkityksellä tai jopa ilman lääkkeitä. Jos sairaus on vaikeampi, tarvitaan mahdollisesti useita eri lääkkeitä ja voimakkaampia valmisteita, jotka heikentävät elimistön immuunipuolustusjärjestelmää, kertoo Blomster.

- Jos kaikki lääkearsenaali on läpikäyty ja niistä ei ole riittävää tehoa, niin sitten kyllä pitäisi lähteä leikkaushoitoon. Näiden kahden sairauden leikkaushoidot eroavat toisistaan. Haavaisessa paksusuolentulehduksessa tauti rajoittuu vain paksusuoleen, jolloin leikkauksessa poistetaan koko paksusuoli ja tauti itseasiassa paranee kokonaan.

Crohnin tautia ei voida leikkauksella parantaa, pyritään aina mahdollisimman säästävään leikkaukseen. Poistetaan vain se osa suolta, joka on sairas, jatkaa Blomster.

30 sairausvuoden aikana Pirkko Jormalainen on kokenut paljon.

- Olen käynyt koko lääkehoidon läpi ja olen myös joutunut leikkauksiin. Minulla on ollut kaiken kaikkiaan viisi leikkausta ja kaikki on ollut samasta haavasta. Olen ollut hyvin heikossa kunnossa sairaalajaksojen aikana, erittäin laiha, kuin keskitys leiriltä karannut. Ennen kuin leikkaushoitoja pystyttiin tekemään, minua piti itse asiassa lihottaa, Jormalainen kertoo.
Minulla on ollut antibiootteja yli 10 vuotta. Ne lopetettiin kolme viikkoa sitten - katsotaan miten sitten jatketaan. Huomisesta päivästä ei voi tietää, mutta toivotaan, että tulevaisuus olisi hyvä, jatkaa Jormalainen.

IBD:tä sairastaville on oma valtakunnallinen yhdistyksensä, Crohn ja Colitis ry, jonka kautta saa tietoa ja tukea sairauden eri vaiheissa. Lisätietoja saa puhelinnumerosta 03 – 2662 660 tai osoitteessa www.ccafin.org

Asiantuntija: TIMO BLOMSTER
gastroenterologi, Oulun kaupunginsairaala

Toimittaja: SARI KOSTET-KÄRKKÄINEN

Seuraava lähetys
Keskustelu & palaute
Vinkit
Muksun mukana
Lääkäri vastaa
Alkuun Sivun alkuun